Luovuus on Oliverin voimavara

Neulominen on pysynyt Oliver Kultarinnan lempiharrastuksena opiskelukiireistä huolimatta. Tälläkin hetkellä Oliverin puikoilla on valmistumassa raidallinen pusero.

Salolainen Oliver Kultarinta seurasi kymmenvuotiaana tarkkaavaisesti isoisoäitinsä, Maila-mummon villasukkien neulomista. Käsitöiden syntyminen näytti Oliverin mielestä varsin mielenkiintoiselta ja hän pyysi Maila-mummoa neuvomaan, miten sukkapuikkoja ja lankaa käytetään. Mummo antoi Oliverin käteen ensin virkkuukoukun, jolla poika aloitti silmukoiden harjoittelemisen.
-Tein ensin ketjusilmukoita ja sen jälkeen pieniä tilkkuja. Mummon neuvojen ja harjoittelun avulla neulominenkin alkoi sujumaan. Ensimmäisenä neuloin lapaset, Oliver kertoo.

Lapasten jälkeen Oliver halusi neuloa villasukkia. Maila-mummo oli vaikuttanut aluksi hieman epäilevältä ja pohti, miten sukkien neulomisessa mahtaa käydä, kun kantapää tulee vastaan.
-Opettelin sitkeästi kantapään tekemisen ja mummokin ihmetteli, miten siisti lopputuloksesta tuli.

Villasukkien jälkeen siirryin luontevasti neulomaan pipoja. Minulla on yhä tallessa 7. luokalla valmistunut kirjava pipo, jossa on palmikkoneuletta. Opettelin myöhemmin omatoimisesti, miten villapaita neulotaan. Haluan neuloa paidat ylhäältä alas pyörönä.

Kuvassa Oliver Kultarinnan neulomia pipoja. Vasemmalla yläkulmassa olevan, kirjavan pipon Oliver kertoo neuloneensa 7. luokalla.

Tällä hetkellä 17-vuotias Oliver opiskelee kuvataidelukiossa Helsingissä. Meneillään on toinen opiskeluvuosi. Muutto Helsinkiin toi Oliverin elämään suuren muutoksen, mutta hän myöntää nauttivansa pääkaupungin vilkkaasta ilmapiiristä. Kuvataidelukion runsas kurssitarjonta saa häneltä kiitosta.
-Meillä on muun muassa grafiikka-, muotoilu-, keramiikka- ja tekstiilitaidekursseja. Kuvataidelukion jälkeen suunnittelen jatkavani opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Haluaisin jatko-opiskelujeni suuntautuvan vaatealalle. Luovuus on minulle tärkeä voimavara ja haluaisin itselleni ammatin, jossa pystyisin sitä käyttämään. Tykkään käsitöiden lisäksi grafiikkavedosten tekemisestä ja valokuvaamisesta. Valokuvaan mielelläni luonnossa, se on hyvää vastapainoa opiskelulle, Oliver sanoo.

Oliver on työskennellyt parina kesänä Mathildedalin Pienkehräämön puodissa.
-Kehräämössä työskennellessäni näin koko pitkän prosessin, miten villasta saadaan aikaiseksi lankaa. Se oli hienoa nähdä ja innosti minua neulomaan entistä enemmän.

Oliver kuvailee olevansa luonteeltaan tarkka ja tunnollinen. Lisäksi hän toteaa olevansa varsin itsekriittinen. Kiinnostus vaatealalle näkyy jo tällä hetkellä Oliverin elämässä. Hän on suunnitellut kaksi omaa, T-paitoihin painettavaa kuosia. Väririkkaat, abstraktit kuosit syntyivät marraskuussa kuvataidelukion tekstiilitaiteen kurssilla.
-Kuviot painetaan kankaaseen sapluunan avulla. Myin T-paitoja koulun avoimet ovet -tapahtumassa ja annoin niitä myös joululahjaksi. Kolmas kuosi on jo tulossa ja niiden jälkeen vielä lisää. Olen miettinyt oman yrityksen perustamista ensi kesänä.

Kiinnostus vaatealalle näkyy jo tällä hetkellä Oliver Kultarinnan elämässä. Hän on suunnitellut kaksi omaa, T-paitoihin painettavaa kuosia. Väririkkaat, abstraktit kuosit syntyivät marraskuussa Helsingin kuvataidelukion tekstiilitaiteen kurssilla.

Neulominen on pysynyt Oliverin lempiharrastuksena opiskelukiireistä huolimatta. Tälläkin hetkellä Oliverin puikoilla on valmistumassa raidallinen pusero. Hänen käsityötaitonsa ovat tulleet viime vuosina esille niin lehtien palstoilla kuin televisiossakin. Sanomalehtien lisäksi Oliverista on tehty Taitava tekijä -juttu Suuri Käsityö -lehteen. Viime vuoden lokakuussa hän oli kertomassa käsityöharrastuksestaan MTV3-kanavan Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Oliver toteaa miesten tehneen käsitöitä varmasti aina, mutta sosiaalisen median suosion kasvaessa asiasta on tullut enemmän julkista. Neulova tai virkkaava mies kiinnittää edelleen huomion, mutta ei ole enää niin outo tai erikoinen asia, mitä se oli esimerkiksi 10-20 vuotta sitten.
-Käsitöiden tekemisen voi rinnastaa murroksessa olevaan taidealaan, jossa näkyy erilaisia tekijöitä, tekniikoita ja toteutustapoja. Enää ei ole niin sanottua tiettyä kaavaa, jonka mukaan asioita pitäisi tehdä, vaan ihmiset soveltavat, Oliver sanoo.

Maritta Määttänen

Oliver Kultarinta kertoo innostuneensa neulomisesta kymmenvuotiaana, kun hän seurasi tarkkaavaisesti isoisoäitinsä, Maila-mummon, villasukkien neulomista.

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: