Mathildedalin näytelmäkerho tuo ensi-iltaan näytelmän, joka kertoo Teijon Isoholman saaressa 1600-luvun loppupuolella eläneestä Musta Jaana -nimisestä noidasta.
Mathildedalin näytelmäkerho on työstänyt esitystä kaksi vuotta ja ensi-ilta on siirtynyt covidista johtuen usean kerran ja lockdownit ovat aiheuttaneet pausseja harjoituksiin.
-Näytelmän kreivi Bernhardillakin on jo tässä näytelmässä “kolmas morsian”, koska aikataulujen suuret muutokset on vaikuttanut näyttelijöiden mahdollisuuteen olla mukana, näytelmän ohjaajat Jore Penttinen ja Piiu Alén kertovat.
Tarinan Musta Jaana omasi keskimääräistä enemmän tietoa luonnonyrteistä, eikä hän tarinan mukaan suostunut koskaan kääntymään luterilaiseksi alkuperäisestä katolisesta uskostaan.
-Sen vuoksi hänet tulkittiin vääräuskoiseksi ja hänet vangittiin poltettavaksi noitana
Mathildedalin Näytelmäkerho perustettiin syksyllä 2004 Jore Penttisen ideasta. Kylään haluttiin elämää hiljaisen syksyn ja talven ajaksi.
-Tällä hetkellä näytelmäkerholla on aktiivisia jäseniä parisenkymmentä. Kiinnostus teatterin tekemistä kohtaan kokoaa yhteen Teijon ruukkikylien alueella asuvia eri-ikäisiä eri alojen ihmisiä.
Näytelmäkerho pitää ”päämajanaan” Mathildedalin vanhaa työväentaloa eli Matilda Taloa.
Vanhan työväentalon viehättävä, aikoinaan kovassa käytössä ollut näyttämö vanhoine kulisseineen olikin yksi alkuinnoituksen lähteistä.
Näytelmäkerho aloitti toimintansa Sillisalaatti-hupailulla vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa ja tuo esitys osoittautui menestykseksi, jota muistellaan kylillä vieläkin.
Nyt Mathildedalissa tuodaan näyttämölle kansan suussa kulkenut tarina; Musta Jaana vie tekijät ja katsojat noitavainojen aikaan.
Musta Jaana on Penttisen kolmas hänen teatterikerholle ensiesitykseksi tekemänsä käsikirjoitus.
-Jokainen teos sijoittuu Mathildedalin historiaan. Tämä Musta Jaana on kertomus Teijon Isoholman saaressa 1600-luvun loppupuolella eläneestä noidasta. Hän syntyi Oppelbachin kylässä Baijerin maassa. Hän meni naimisiin suomalaisen sotamiehen kanssa alle kahdenkymmenen vanhana ja seurasi miestään Teijolle 1640.
Sakari Topelius kertoo Välskärin kertomuksissa Jaanasta. Topeliuksen Jaana asui saaressa Mainiemen kartanon mailla. Kemiön saaren puoleiset maat Isoholman saaren takana ovat joskus kuuluneet Mainiemeen.
Teijon alueen ruukinkylissä elävän legendan mukaan Jaana on kiistatta asunut Teijolla. Joku on paikantanut todisteeksi Isoholmasta Jaanan mökin kaivon rauniot. Se, tuomittiinko Musta Jaana Turun hovioikeudessa noituudesta 1671 jää näytelmäkerholaisten mukaan vielä tutkijoiden askaroitavaksi, koska oikeuden pöytäkirjat tuhoutuivat tuolta ajalta Turun palossa syyskuussa 1827.
-Käsikirjoitus antaa tarinalle yllättävän mielenkiintoisen lopun. Näytelmän sisällä näemme myös rakkaustarinan ja lopuksi rakastavaiset esittävät upean lauluteoksen, mikä sekin on nähtävissä tänä maailman aikana, Piiu Alén kertoo.
Musta Jaana on myös tarina naistyypeistä, eri tavalla vahvoista naisista ja naisten yhteisöllisyydestä.
-Kun tähän produktioon on syventynyt, on helppo löytää monella tasolla yhtäläisyyksiä juuri tähän aikaan mitä nyt elämme. Olemmeko globaalisti itse asiassa oppineet 400 vuodessa, sitä voi miettiä, kun on katsonut tämän näytelmän.
Ensi-ilta keskiviikkona 13.4. klo 18.
Pekka Mäenpää
