
Yrityssalon alkavien yrittäjien neuvonnasta vastaava Mikko Paju aloitti tehtävässä tammikuussa eläkkeelle jääneen Armi Metsänojan jälkeen.
Paju kannustaa yritystoimintaa suunnittelevia ja jo aloittaneita yrittäjiä olemaan herkästi yhteydessä, jos mieleen nousee kysyttävää.
–Moni ottaa yhteyttä jo siinä vaiheessa, kun ajatus yrittäjyydestä on vasta herännyt. Kaikilla ei ole valmista kysymyslistaa eikä selkeää “asialistaa”, vaan osa hakee enemmänkin suuntaa, sparrausta ja rohkaisua.
Pajun mukaan aina on oikea hetki varata aika ja tulla juttelemaan.
Yksi yleisimmistä kysymyksistä liittyy starttirahaan.
–Voinko saada sitä ja miten sitä haetaan – se on hyvin yleinen kysymys.
Starttirahan hakemiseen tarvitaan liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelma, joiden tekemiseen saa apua Yrityssalosta.
–Monella on motivaatio ja into kohdallaan, mutta luvut ja suunnitelma ovat vielä käymättä läpi kenenkään kanssa. Katsomme yhdessä, näyttääkö kokonaisuus siltä, että niiden perusteella kannattaa lähteä liikkeelle vai pitäisikö joitakin seikkoja muuttaa ennen suurempia askeleita.
Starttirahan tarkoituksen Paju tiivistää arkisesti:
–Se on henkilökohtaisen toimeentulon tukea silloin, kun yritystoiminta on vasta käynnistymässä eikä tulovirta vielä kanna. Raha ei ole suuri, mutta ideana on auttaa alkuun ja antaa aikaa toiminnan käynnistämiseen.
Starttirahan lisäksi aloittavien yrittäjien kanssa keskustellaan usein yrittäjyyden realiteeteista ja ajankäytön rajoista.
–Yrittäjyys vie helposti mukanaan, ja moni tekee herkästi liikaa ennemmin kuin liian vähän. Harvemmin yrittäjän ongelma on se, ettei haluaisi tehdä töitä.
Tekoälyn, internetin, erilaisten markkinointikanavien ja kirjanpidon vaatimukset tarkoittavat usein sitä, että ammattilaisen apu kannattaa. Monta kertaa on järkevää käyttää omat työtunnit siihen, minkä varmasti osaa, ja hankkia muita palveluja vaikka toisilta pienyrittäjiltä.
Toiminimi on yhä yleisin aloittavan yksinyrittäjän yritysmuoto, mutta osakeyhtiöiden osuus on kasvussa. Taustalla on ajatus siitä, että osakeyhtiö koetaan monessa mielessä turvallisemmaksi rakenteeksi, vaikka se tuo myös lisää vaatimuksia ja kustannuksia – esimerkiksi kirjanpidon osalta – ja voi pienessä toiminnassa tuntua raskaalta.
Yrittäjäksi oman työn ohella
Sivutoiminen yrittäjyys on kasvattanut suosiotaan myös Salossa viime vuosina.
–Monet rakentavat yritystoimintaa palkkatyön ohessa tai lähtevät kokeilemaan omaa osaamistaan tilanteessa, jossa töitä on muuten heikommin tarjolla.
Tälläkin hetkellä Salossa kehitellään ideoita, jotka ovat poikkeuksellisen mielenkiintoisia.
–Salossa syntyy jatkuvasti uusia yritysideoita. Myös kevytyrittäjyys on yksi suosittu tapa aloittaa.
–Palveluntarjoaja hoitaa laskutuksen ja hallinnolliset asiat yrittäjän puolesta ja ottaa siitä oman prosenttiosuutensa.
Se on helppo tapa kokeilla ja aloittaa, mutta toiminnan kasvaessa kokonaisuutta kannattaa arvioida uudelleen.
Yrityssalossa on tarkkaa tietoa yritysten määristä, myös aloittavista ja lopettaneista.
–Joskus yritystoiminta on tullut siihen pisteeseen, että sen lopettaminen olisi taloudellisesti järkevintä.
Aina joskus vastaan tulee tilanteita, joissa haetaan lisää lainaa ja ostetaan aikaa, vaikka merkit näyttäisivät jo toiseen suuntaan.
–Halutaan pitää kiinni siitä, mitä on itse rakentanut.
Yritysten määrä kasvoi vuonna 2025
Salossa perustettiin viime vuonna 310 uutta yritystä. Määrä kasvoi edellisvuodesta 39 yrityksellä ja kertoo yrittäjyyden jatkuvasta vireestä kaupungissa. Samaan aikaan yritystoimintansa päätti 147 yritystä, mikä on 86 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Uusista yrityksistä eniten syntyi tukku- ja vähittäiskaupan toimialalle, yhteensä 41 yritystä. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalle perustettiin 39 yritystä ja rakentamiseen 37. Teollisuuteen syntyi 28 uutta yritystä. Lisäksi 24 yrityksen toimialaa ei ollut vielä tilastoissa määritelty.
Muita merkittäviä aloja olivat hallinto- ja tukipalvelut 18 yrityksellä, terveys- ja sosiaalipalvelut 17 yrityksellä, informaatio ja viestintä 16 yrityksellä sekä maatalous-, metsä- ja kalatalous 15 yrityksellä.
Pitkän aikavälin tarkastelu kertoo, että Salon yrityskenttä on kokenut voimakkaita vaihteluita. Vuonna 2010 uusia yrityksiä perustettiin 308 ja toimintansa lopetti 316 yritystä, jolloin nettomuutos painui selvästi miinukselle. 2010-luvun puolivälissä lopettamiset olivat useana vuonna perustamisia selvästi suurempia.
Viime vuosina suunta on ollut valoisampi. Vuonna 2023 uusia yrityksiä syntyi 278 ja vuotta myöhemmin 271. Vuonna 2025 perustamiset nousivat jo yli kolmensadan. Samalla lopettaneiden määrä on laskenut selvästi huippuvuosista.
Kokonaisuutena viime vuosi jäi Salossa 163 yrityksen nettolisäykselle, mikä on vahva signaali kaupungin yrittäjyysilmapiiristä.
Luvut perustuvat Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteritietoihin.
Mikko Paju kertoo, että Yrityssalossa on tarjolla yrittäjille monenlaisia infoja, koulutuksia ja yhteisiä tilaisuuksia.
–Esimerkiksi alkavien yrittäjien infotilaisuudet tarjoavat yrittäjyyttä suunnitteleville teemailtoja. Webinaari-iltoja järjestetään tasaisin väliajoin ympäri vuoden.
Koulutusta yrittäjyyteen on saatavilla muun muassa Salon ammattiopistosta.
–Yksi hyvä tapa yritystoiminnan aloittamiseen on yrityskauppa. Jos toimialalla on luopujia, valmiin liiketoiminnan ostaminen vie osan alkuaskeleista pois. Asiakaskuntaakin on valmiina.
Yrittäjyyden käytännön kysymykset ovat olleet esillä valtakunnallisestikin.
Työ- ja elinkeinoministeriö muistutti viime viikolla julkaistussa tiedotteessa, että yrittäjien työttömyysturva koetaan yleisesti epäselväksi ja tulkinnoissa on ollut liikaa vaihtelua.
Ministeriö kertoo antaneensa KEHA-keskukselle suosituksia tulkintojen yhdenmukaistamiseksi ja ratkaisujen ymmärrettävyyden parantamiseksi.
Pää- ja sivutoimisuuden arvioinnissa ratkaisevaa on yritystoiminnan vaatima työmäärä: estääkö se kokoaikaisen työn hakemisen ja vastaanottamisen. Jos ei estä, työtön työnhakija on lähtökohtaisesti oikeutettu työttömyysetuuteen. Työttömänä aloitetun yritystoiminnan tilanne arvioidaan neljän kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta.
Pekka Mäenpää




