Pekka Mäenpää
Muurlan kirkonkylän keskelle ulottuva ja toisessa päässä vanhalle Ykköstielle näkyvä Ylisjärvi on tyypillinen lounaissuomalainen järvi. Savipohja tekee Ylisjärven vedestä harmaansävyisen ja normaali näkösyvyys jää alle metrin.
Savipohjan aiheuttama sameus ei ole järven ongelma vaan ominaisuus. Sen sijaan kymmeniä vuosia jatkuneeseen Ylisjärven runsasravinteisuuteen ja ekologiseen tilaan on haluttu vaikuttaa. Vuonna 2000 perustettu Ylisjärven hoitoyhdistys järjesti tänäkin kesänä hoitokalastuksen, jolla järvestä poistettiin reilut 2500 kiloa roskakalaa.
Ylisjärven hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Nummi kertoo, että järvestä on poistettu vuosien aikana kymmeniä tuhansia kiloja pikkukalaa.
– Kalastus aloitettiin keväällä 2004 aluksi nuottaamalla, kunnes levätilanne saatiin hallintaan. Vuonna 2011 siirryttiin kustannussyistä isorysäkalastukseen. Vuodesta 2006 lähtien järvi on pysynyt lähes levättömänä, Nummi kertoo.
Viime kesän viikkoja kestäneet helteet aiheuttivat järven levätilanteessa poikkeuksen. Tänä kesänä sinilevää ei ole ilmaantunut kuten ei käytännössä enää reiluun kymmeneen vuoteen hoitotoimenpiteiden ansiosta.
Ylisjärven hoitoyhdistyksen kesäisessä kokouksessa rannan tuntumassa asuvat muistelivat järven olleen rehevöityneen jo 1940-luvulla. Ylisjärvi on 181 hehtaarin suuruinen peltojen ympäröimä vesistö, joka kuuluu Kiskonjoki – Perniönjoki -päävesistöön. Ylisjärven valuma-alue on noin 130 neliökilometriä
EU luontotyypityksen mukaan luontaisesti rehevä Ylisjärvi on muuttunut kymmenien vuosien aikana osin ihmisten vaikutuksesta ylireheväksi, mikä näkyi ennen hoitotoimenpiteiden aloittamista kesäaikaan runsaina leväkukintoina.
– Hoitoyhdistys perustettiin järven kunnostamista varten, Nummi muistelee.
Sinilevän määrään pyrittiin vaikuttamaan tehokkaalla hoitokalastuksella, jota tekemään valittiin työkseen järviä ja vesistöjä kunnostava Kari Kinnunen.
– Kun aloitimme hoitokalastuksen, järven tila oli huono. Noin viidessä vuodessa tulokset alkoivat näkyä ja nyt kalastuksella saadaan pidettyä tilanne vakaana, Kinnunen sanoo.
Kuluneiden vuosien aikana järvestä on saatu otettua noin 46 000 kiloa roskakalaa. Lisäksi järveen on istutettu kuhan, hauen ja täpläravun poikasia. Viimeksi kuhanpoikasia istutettiin viime viikolla.
Hoitokalastuksen hyötynä levä on pysynyt kurissa. Suojeluyhdistyksen ymmärryksen mukaan kalastus on paras tapa hoitaa kustannustehokkaasti järven tilaa. Nummi muistelee, kuinka yhdistyksen toiminta oli alkuvuosina hyvin aktiivista. Oli monenlaista talkootoimintaa, muun muassa paunettien tekoa ja kirpputoria.
– Saimme erittäin hyvin avustusta muun muassa Muurlan kunnalta sekä EU:lta, johon kunta myötävaikutti vahvasti. Kuntaliitosten myötä kaupungin kiinnostus Ylisjärveen on hiipunut ja avustukset ovat nimellisiä, Nummi sanoo.
Hoitoyhdistys kiittää Varsinais-Suomen Ely-keskusta, joka on myöntänyt Ylisjärven tämänhetkiseen hoitoon neljän vuoden ajaksi merkittävän summan. Pienelle vapaaehtoisjoukolle haasteita tuo se, että omarahoitusosuuden pitää olla 50 prosenttia ja että avustus myönnetään taannehtavasti. Samanlaiset haasteet ovat tuttuja monille muillekin hoitoyhdistyksille.
Alkuaikoina mukana toimi kolmisenkymmentä aktiivista talkoolaista. Nykyään yhdistyksellä on noin 70 jäsentä, joiden jäsenmakuista ja sekä edelleen tärkeästä vapaaehtoisista hoitomaksuista kertyvät yhdistyksen tulot.
– Nykyisin meitä aktiiveja on kovin vähän ja mekin ikäännymme, Nummi naurahtaa ja toivoo mukaan uusia tekijöitä ja jäseniä.
Nurmen mukaan hoitokalastuksen lisäksi yhdistys on pohtinut ja pohtii muitakin hoitotoimenpiteitä. Salon seudun monissa järvissä on poistettu kaislaa ja muuta kasvustoa yhteistoimin, mutta Ylisjärven hoitoyhdistyksellä asia on vasta mietinnässä. Toki moni ranta-asukas poistaa vuosittain kaislaa omin voimin.
– Olemme selvittämässä jään päältä tapahtuvaa kaislan poistoa. Se olisi maisemallisestikin suotavaa.
