Paula Achrénin ura Nokian ja Microsoftin tietoliikenneinsinöörinä vaihtui yrittäjyyteen ja oman omenatarhan viljelyyn Angelniemellä
Angelniemen kyläyhdistyksen aktiivinen puheenjohtaja Paula Achrén työskentelee yrittäjänä kotitilallaan.
Kymmenen vuotta Nokian ja Microsoftin teknisen myynnin parissa suurkaupungeissa ja lentokentillä vaihtuivat omenanviljelyyn ja työskentelyyn maaseudun rauhassa.
-Reissasin ympäri maailmaa, mutta ostin tilan vanhemmiltani kodiksi jo Nokia-uran alkuvuosina. Siskoni eivät olleet kiinnostuneet omenoista, Paula naurahtaa.
Kotitilan omenoista vastasivat pitkään palkatut työntekijät, kunnes 2015 oli aika tehdä päätös. Jatkaako Microsoftin palveluksessa Espoossa vai olisiko aika keskittyä kokonaan omenanviljelyyn.
-Alkuun omenatarhaa oli viisi hehtaaria, nykyään jo kahdeksan. Vuokrasin sediltäni isoisän vanhat tarhat tuolta Angelansaaresta.
Angelniemen ja Vartsalan alueella on keskimääräistä enemmän omenapuita myös kotipuutarhoissa, Axellssonin hedelmätarha on alueen toinen suuri ammattimainen omenanviljelijä.
-Tämä on ympärivuotista toimintaa. Talvet kuluvat omenapuitten leikkuissa. Keväällä tehdään viljelemääni raparperia tukkuliikkeiseen.
Syksyllä omenasatoa korjatessa ja mehuaseman toimiessa työntekijöitä voi olla yhtä aikaa kymmenenkin. Tällä hetkellä omenoita ja mehua on tekemässä suomalaisten lisäksi kaksi ukrainalaista.
-Viljelijät tekevät keskenään yhteistyötä ja jos jossakin työporukan hommat loppuvat, toisaalla niitä voi riittää.
Vaikka viljelijäyrittäjän syksy kuulostaa vauhdikkaalta, kiire on kuitenkin erilaista kuin matkapuhelinbisneksessä.
-En kaipaa sitä hektisyyttä siitä, enkä sitä, että ylhäältä päin sanotaan, että mihin päin seuraavaksi juostaan. Kun on juuri menty toiseen suuntaan. Työskentelin viimeisessä tehtävässäni operaattorihyväksynnöissä.
Kotitilan jatkaminen ja sukupolvenvaihdos edellyttivät alan koulutusta. Tuorlan Maatalousyrittäjätutkinto antoi eväitä uuteen.
-Taloudellisessa mielessä siirrosta Espooseen kieltäytyminen oli ihan typerä päätös, mutta siinä kohtaa elämän arvot ehkä kääntyivät. Kaksoset lähtivät silloin kouluun ekalle luokalle. Minun olisi pitänyt aamuisin aurata ensin tiet täältä ja sitten ajaa 120 kilometriä suuntaansa töihin.
Nokiasta Paula kertoo kaipaavansa työyhteisöä, onneksi entisillä Nokialaisilla on edelleen yhteisiä tapaamisia.
Töiden vastapainona on vapaaehtoistyö yhteisten asioiden hyväksi. Kyläyhdistys on nyt ykkösharrastus, Martat ja yrittäjäyhdistyksen hallitus saivat jäädä sopivassa hetkessä.
-Vene on ollut koko kesän tuolla meren rannassa. Kaksi kertaa olen käynnistänyt moottorin. Poika huolsi keväällä moottoripyöräni, metriäkään en ole ajanut, Paula naurahtaa.
Kuntosali kutsuu onneksi välillä, ratsastus on jäänyt tyttären vaihdettua tallia.
-Palkkatöistä poisjäänti oli iso elämänmuutos, nyt tämä on elämäntapa.
Luottamustehtävä Hedelmä- ja Marjanviljelijäliiton Varsinais-Suomen ja Uudenmaan piirin puheenjohtajana tarkoittaa aktiivista toimintaa kotimaisen omenan ja esimerkiksi mansikan puolesta. Samaa asiaa Achrén ajaa SSO:n hallintoneuvostossa.
-Minun omenaani on myyty jo pidempään Plazan S-marketissa ja Halikon Prismassa ja nyt jo myös uuden kauppiaan aikana Salon K-Citymarketissa. Mukavaa että paikalliset saavat omenaa läheltä.
Näin syksyisin omenaa tehdään runsaasti mehuksi myös ihmisten omista omenoista.
Achrénin mukaan salolaisilla on pihoissaan omenapuita osin myös koristeena. Ne ovat kauniita keväällä kukkiessaan. Tällaisena hyvän sadon vuonna ihmiset ovat vähän pulassa niiden kanssa.
-Koska niitä ei raski heittää pois tai antaa mädäntyä, ne tuodaan mehuasemalle. Kymmenisen vuotta sitten yleistyneet hanapakkauspussit mullistivat alan. Niihin pastöroitu mehu säilyy talven yli kotona huoneenlämmössä.
Avattua tyhjiöpakattua hanapakkaustakin voi käyttää noin kuukauden ajan.
Achrénin tilalla on viljelty omenoita yli 50 vuoden ajan kolmen sukupolven voimin. Tilalla toimii myös pieni siideripuoti, joka on avoinna sopimuksen mukaan.
Pekka Mäenpää
