Osa Korvenmäen kaatopaikasta suljetaan Hajuhaittoihin etsitään ratkaisua

Rouskis sulkee Korvenmäen kaatopaikasta noin hehtaarin kokoisen alueen.
Kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1999 ja sen läntinen osa on saavuttanut ympäristöluvassa mainitun tason.
Kilpailutuksen voittanut Ekokem-Palvelu Oy rakentaa parhaillaan suljettavalle alueelle vesi- ja kaasutiivistä pintarakennetta. Pintarakenne koostuu useista eri kerroksista. Päällimmäisenä on maisemointikerros, joka toimii kasvualustana kasveille. Pintarakenteen on määrä valmistua vuoden 2015 syksyllä. Urakan kokonaishinta on noin 200 000 euroa.
Kaatopaikan pintarakenteen tarkoituksena on jätetäytön peittäminen ja eristäminen ympäristöstä. Pintarakenne estää sadevesien pääsyn jätetäyttöön ja kaatopaikkakaasujen kulkeutumisen ilmakehään. Rakenteen ansiosta kaatopaikan suljettavan osan ympäristövaikutukset vähenevät.

Hajuhaittoihin etsitään ratkaisua

Kaatopaikan aiheuttamat hajuhaitat ovat lisääntyneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Havaittujen hajuongelmien vuoksi Rouskis on tilannut diplomityön Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Työssä on selvitetty muun muassa kaasunkeräysjärjestelmän nykytilaa ja tutkittu, miten kaasunkeräystä voidaan parantaa.
Työ valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Diplomityön avulla etsitään konkreettisia toimenpiteitä, joilla hajun muodostumista voidaan hillitä.
– Hajuhaitat ovat vaikeasti hallittavissa. Kyseessä on vuosien aikana kehittynyt ongelma, johon etsimme ratkaisua. Osasyynä hajuhaittojen lisääntymiseen on kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmän tehottomuus. Kaatopaikalla on käytössä vaakakeräysjärjestelmä, joka ei ole toiminut oletetulla tavalla, kertoo Rouskiksen ympäristöinsinööri Hanna Vienonen.
Rouskis aikoo parantaa kaasunkeräysjärjestelmää. Tarkoituksena on, että osa kaasunkeräyslinjoista uusitaan jo pintarakenneurakan yhteydessä. Suunnitelmissa on myös pystykeräysjärjestelmän rakentaminen vaakakeräysjärjestelmän rinnalle. Lisäksi selvitetään erilaisia vaihtoehtoja jätetäytön peittomateriaaleiksi, jotka sitoisivat haisevia rikkiyhdisteitä.
Suurin osa kaatopaikan aiheuttamista ympäristövaikutuksista johtuu yhdyskuntajätteen joukossa olevasta biohajoavasta ja orgaanisesta jätteestä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna myös hajujen muodostuminen vähenee, kun sekajätettä ohjataan yhä enenevissä määrin energiahyötykäyttöön. Tänä vuonna noin kolmannes salolaisten, paimiolaisten, kemiönsaarelaisten ja sauvolaisten sekajäteastioista kerätystä jätteestä on hyödynnetty energiana kaatopaikkasijoittamisen sijaan. Kotitalouksien yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille päättyy ensi vuoden lopussa kokonaan.

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: