Maritta Määttänen
Salon kaupungin kehitysvammahuollon päivätoiminnan yksikkö Päivähelmi on muuttanut tammikuun alkupuolella Halikosta uusiin tiloihin Mariankadulle.
Päivätoiminta on tarkoitettu vaikeimmin vammaisille sekä muuten erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Palvelun piiriin kuuluvat Salossa asuvat kehitysvammaiset ja autismin kirjon henkilöt, jotka ovat pääsääntöisesti yli 18-vuotiaita. Päivätoimintaa on tarjolla arkipäivisin kuusi tuntia.
Päivähelmessä on tällä hetkellä asiakkaana17 kehitysvammaista ja 6 autismin kirjon henkilöä. Päivähelmen vastaava ohjaaja Marja Piispanen on tyytyväinen muuton kautta tulleisiin etuihin.
– Olimme hakeneet uutta paikkaa jonkin aikaa. Näissä entisissä Salon seudun ammattiopiston tiloissa on meille tarpeelliset, isommat toimitilat. Meillä on kaksi kerhohuonetta. Isossa päivähuoneessa pystyy kokoontumaan isompi ryhmä, jossa pidetään muun muassa lukupiiriä ja jokaiseen aamuun kuuluva aamunavaus, jolloin käydään läpi alkaneen päivän tapahtumat. Pienemmässä päivähuoneessa asiakkaat voivat esimerkiksi pelata pelejä ja askarrella.
– Monet mielenkiintoiset paikat ovat Päivähelmen lähettyvillä, kuten Veturitalli, Hanhivaaran liikuntakeskus, tori ja kirjasto sekä erilaiset kaupat. Teemme yhdessä myös retkiä ja osallistumme seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Päivähelmen väki on käynyt myös kehitysvammaisille järjestetyissä tansseissa eri puolilla maakuntaa, Piispanen esittelee.
Päivätoiminnan kautta tulevat virikkeet suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa toiveiden mukaan.
– Suurin osa asiakkaistamme asuu ryhmäkodeissa, mutta osa asuu myös kotona ja silloin myös omaisten jaksaminen tulee mukaan toiminnan vaikutuksiin. Olemmekin paljon tekemisissä omaisten kanssa ja tiedotamme heitä kaikista tapahtumista. Tarkoituksenamme on antaa kehitysvammaisille yhdessäolon elämyksiä arjen hallinnan tehtävien lisäksi. Yksi tärkeä asia on ryhmään kuuluminen. Asiakkaat tulevat Päivähelmeen mielellään ja vanhemmat ovat tyytyväisiä. Päivähelmessä heidän on mahdollista syödä myös lounasta. Päivähelmen keittiössä työskentelee kaksi ja samoin siivouksessa on kaksi avotyöntekijää, Piispanen kertoo.
Pienemmässä päivähuoneessa istunut salolainen Janne Järvinen oli lopettelemassa askarteluhetkeään. Hän myönsi pitävänsä erityisesti piirtämisestä ja ryhmässä olosta.
– Tulee mukava olo kokoontumisesta. Näkee tuttuja, minulla on monta kaveria täällä. Tykkään leipomisesta ja keilaamisesta. Tykkään myös hevosista, olen käynyt ratsastamassa, Järvinen sanoo.
Asuntolassa asuvalle Järviselle osallistuminen Päivähelmen toimintaan on selvästi mieluisaa.
– Olen täällä yleensä kolme tuntia, se sopii minulle. Olen viihtynyt aina, täällä uudessa paikassa on hyvät tilat, Järvinen kehuu.
Arjen taitoja
Päivätoimintaan on pystytty suurempien tilojen myötä ottamaan mukaan ryhmä, jossa on kuusi autismin kirjoon kuuluvaa asiakasta. Heillä on käytettävissään omat ryhmätilat, joissa voidaan toteuttaa ohjattua toimintaa.
– Nämä autismin kirjon henkilöt tekevät omia tehtäviään ohjaajien kanssa. Harjoiteltavat tehtävät ovat arjen taitoihin kuuluvia asioita, kuten kaupungilla liikenteen joukossa liikkuminen ja kaupassa käynnin harjoittelua tai siivous- sekä ruokahuoltoon kuuluvien tehtävien harjoittelua. Tarkoituksena on tukea heidän arjessa selviytymistään. Harjoiteltavia tehtäviä kehitetään kaiken aikaa ohjaajien kanssa, Piispanen sanoo.
Autismin kirjo -ryhmässä ohjaajana työskentelevä Jaana Puhakka kertoo ryhmän toiminnan vaativan omat toimintatapansa.
– Ryhmä toimii ohjaustavan, ympäristön ja kommunikaation osalta erilaisin tavoin. Autismin kirjoon kuuluvat asiakkaat tarvitsevat yksilöllistä toimintaa ja ohjausta, jossa päivästruktuuri, eli päiväjärjestys on tärkeässä osassa. Tämä tarkoittaa samoja rutiineja ja toistuvuutta. Harjoittelemme ja opimme sietämään muutoksia, jotka muuttavat rutiineja, Puhakka kuvailee.
Autismin kirjon henkilöiden ryhmässä pystytään tarjoamaan hyvät mahdollisuudet yksilöllisille toimintatuokioille.
– Toiminta toteutetaan asiakkaan mielenkiinnon ja jaksamisen mukaan, jotta tekeminen on mielekästä. Käytämme kommunikaatiossa tukiviittomia ja kuvia. Toiminta voi olla esimerkiksi ulkoilua, kaupassakäyntiä, pelaamista tai pyykkihuoltoa, Puhakka sanoo.
