Kohta kaksi vuotta kestänyt pandemia on näkynyt myös Salon seurakunnan toiminnassa.
Diakoniajohtaja Sirkku Nivala kertoo, että diakoniatyössä ihmisten avuntarve huomattiin heti alkuvaiheessa.
-Pandemia vaikutti erityisesti sen ensimmäisinä kuukausina. Se näkyi suurina määrinä yhteydenottoja. Puhelin- ja sähköpostikontaktien määrä tuplaantui vuonna 2020, Nivala kertoo.
Seurakunnan diakoniatyö jakoi vuosina 2020 ja 2021 noin 1 300 ruoka-avustusta kumpanakin vuonna. Taloudellista tukea haettiin ensimmäisenä koronavuonna reilut 200 kertaa useammin.
-Monien asiakkaiden yhteydenoton syy oli ensin taloudellinen, mutta keskusteluissa tuli esille monet muutkin kysymykset, kuten sairaudet, ihmissuhteet, työttömyys, yksinäisyys. Yksin asuvien määrä asiakkaista oli suurin.
Salon seurakunnissa toimii 13 diakoniatyöntekijää ja diakonian toimistosihteeri diakoniajohtajan rinnalla.
-Alueita on yhdistetty, mutta jokaiselle alueelle on nimetty oma työntekijä. Diakoniatyötä on koko seurakunnan alueella. Keskustan alueella toimii kahdeksan diakoniatyöntekijää.
Eläköitymisten myötä seurakunnassa on mietitty tehtäviä uudelleen. Työhönsä sitoutunut henkilöstö on Nivalan mukaan löytänyt uusia toimintatapoja pandemian kestäessä.
-Se, miten pandemia näkyy diakoniatyössä, on ollut lukuisten ryhmien kokoontumisten peruuntuminen. Se on aiheuttanut monelle sosiaalisten verkostojen supistumista ja yhteisöllisyyden puuttumista. Yksinäisyyttä ja alakuloisuutta on ollut nähtävissä enemmän.
Työtä on jouduttu miettimään toisin. Yhteys seurakuntalaisiin on löytänyt uusia tapoja.
-Kirjeet, soitot ja tapaamiset ulkona ovat osin uutta. Puhelimella tehdyt keskustelut ja talousselvitykset mahdollistivat diakonian toimimisen myös rajoitusten aikana. Työ ei missään vaiheessa keskeytynyt. Diakonia on aina ollut ketterä muuttumaan ja haasteita otettu vastaan. Monesta on selvitty 150 vuotisen diakoniaviran aikana.
Kevään aikana Salon seurakunnassa aloitetaan kokoavaa toimintaa rajoitusten purettua.
-Jatkamme muun muassa yhteisöruokailuja, johon kokoonnutaan ensimmäisen kerran Mahlakankareella 17. helmikuuta. Yhteiseen pöytään päästään Perniössä ja Perttelissä.
Kuusjoella on aamukahvit kerran kuukaudessa.
-Näissä tilaisuuksissa kerätään vapaaehtoinen maksu yhteisvastuulle. Kevään aikana järjestämme hygieniatuotteiden keräyksen. Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Etsimme myös uusia vapaaehtoisia joukkoomme.
Tämänvuotisella Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa ja maailmalla. Tuotosta 40 prosenttia jää lasten ja nuorten hyväksi Suomessa tehtävään työhön seurakuntien sekä Lasten ja nuorten keskuksen matalan kynnyksen toimintojen kautta.
Muu avustus ohjataan Kirkon Ulkomaanavun työn kautta kehittyvien maiden katastrofialueiden asukkaiden hyväksi.
Diakoniatyöntekijä Maija-Liisa Ristola-Niskala kertoo, että Salon seurakunnassa osa rippikoululaisista kerää Yhteisvastuuta lippailla kaupoissa.
-Keräykset alkavat helmikuussa, tämä kuuluu osana heidän rippikouluunsa diakonian palvelutehtävänä.
Osa suunnitelluista seurakunnan Yhteisvastuu-tapahtumista on jouduttu kokoontumisrajoitusten vuoksi perumaan, osaa on siirretty.
-Tulossa on kuitenkin monenlaista kuten vapputapahtumia, munkkimarkkinat, helatorstain perhetapahtuma ja Yhteisvastuu-konsertti.
Yhteisvastuu on Suomen evankelisluterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys.
-Yhteisvastuulla autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja maailman katastrofialueilla.
Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen kampanjateema ”Lahjoita mulle huominen” nostaa esiin nuorten hädän ja toivottomuuden kokemuksen, jota pitkittynyt korona-aika on lisännyt.
Vuoden 2022 Yhteisvastuu-piispana toimii Mari Leppänen. Yhteisvastuukeräyksen suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Pekka Mäenpää
