Angelniemellä on kasvatettu joulukuusia yli viidenkymmenen vuoden ajan
Metsäkonkolan tilalla Angelniemessä on kasvatettu vuosikymmenien ajan joulukuusia.
Nina Saksi oli saapunut hakemaan Metsäkonkolasta joulukuusia yhdessä veljensä Kalle Lindholmin kanssa. Kuusenhakureissulla olivat mukana myös perheiden tyttäret sekä jouluneuleeseen puettu villakoira Jekku. Ninan mielestä sopivan kokoinen ja näköinen kuusi löytyi melko nopeasti.
-Meille tulee tämä yksi kuusi, mutta Kalle vie myös sukulaisille useamman kuusen. Asumme veljeni kanssa naapureina ja myös vanhemmat asuvat lähellä. Joulukuusien haku täältä Metsäkonkolasta on traditio, joka on jatkunut yli viidentoista vuoden ajan. Paikka on tuttu, sillä meidän isä ja Hannu Metsäkonkola ovat olleet ystäviä lapsuudesta asti, Nina kertoi.
Oman perheen joulukuusi koristellaan Ninan mukaan perinteiseen tapaan niillä tutuilla joulukoristeilla, joita kaapista löytyy.
-Joulukuusen kuuluu olla aito, joka myös tuoksuu. Siksi valitsimme tämän perinteisen metsäkuusen, Nina sanoi.
Hannu Metsäkonkola esitteli olevansa tilan vanhempi isäntä. Tila on Hannun kotitila ja se on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1540. Hannu kertoi poikansa Janin olevan parhaillaan hoitamassa joulukuusenmyyntiä Helsingissä.
-Olemme kasvattaneet ja myyneet kuusia yli viidenkymmenen vuoden ajan. Myymme joulukuusia suoraan tilalta, mutta suurin osa myynnistä tapahtuu Helsingissä, Hannu kertoo.
Kuuset muotoillaan haluttuun muotoon leikkaamalla ja tavoitteena on saada kuusista tasaisia ja tuuheita. Leikkaukset aloitetaan puun ollessa noin metrin mittainen ja kuusia hoitoleikataan noin kaksi kertaa vuodessa. Metsäkonkolan tilalta joulukuusensa hankkiva voi valita joko valmiiksi kaadetun joulukuusen tai käydä valitsemassa ja kaatamassa sen myös itse. Suomenkuusen eli metsäkuusen lisäksi tilalla kasvatetaan myös hopeakuusia (serbiankuusi), pihtakuusia (jalokuusi), sekä valkokuusia.
-Eniten joulukuuseksi haetaan edelleen perinteistä metsäkuusta. Monelle kuusenhakureissu on joulukokemus ja mukana on usein myös koko perhe. Pieni ryhmä asiakkaista haluaa hankkia hieman erilaisen joulukuusen. Ulkolaisissa lajikkeissa neulaset pysyvät pitkään, mutta niissä ei ole tuttua kuusen tuoksua.
Hannu esitteli tilan kuusimetsää ja pysähtyi loivassa rinteessä kasvavien, tuuheiden kuusien kohdalle. Emännän metsäksi esitelty alue paljastui Hannun vaimon, Paulan hoitamaksi. Hannu kehui vaimonsa taitoa ja ahkeraa työtä kasvamassa olevien kuusien muotoilussa.
-Paula tekee yhteen kuuseen liki tuhat ”nipsausta” kymmenen vuoden aikana, eli hän leikkaa jokaisesta oksasta ihan vähän pois. Niin kuusista tulee tasaisen muotoiset ja tuuheat. Minä en leikkaa omia kuusiani niin usein ja niistä kuusista kasvaa paljon massiivisempia, jotka sopivat isoon saliin, Hannu kertoi.
Metsäkonkolan tila kuuluu Joulupuu-seuraan, jonka tarkoituksena on edistää joulupuiden ja leikkohavujen kasvattajien sekä kasvattajien ja sidosryhmien välistä yhteistoimintaa, ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä Suomessa.
-Haluamme olla mukana kehittämässä kuusien kasvatusmenetelmiä. Kuusten kasvattaminen on kovaa ja pitkäjänteistä työtä. Ajatus siitä, millainen kuusesta halutaan, tulee olla jo päässä valmiina. Lisäksi vaaditaan kuusen kasvun ennakoimista, jotta kuusi saadaan kasvamaan kauniiksi.
Hannu kertoo kotinsa olohuoneessa olevan koristeltuna serbiankuusi.
-Haluan joulukuusen olevan sisällä mahdollisimman kauan. Jani puolestaan haluaa omaan kotiinsa jouluksi metsäkuusen, Hannu sanoo.
Joulukuusen hoito-ohjeet:
Jos kuusi tuodaan sisälle pakkasesta, sen tulee sulaa rauhassa ennen varsinaista jalkaan laittoa. Kuusesta leikataan muutama sentti tyvestä pois, jotta sille saadaan tuore imupinta. Kuusen sulatukseen sopii hyvin viileä tila, joka on plussan puolella.Kuusenjalka kannattaa laittaa esimerkiksi vesisankoon sulamisen ajaksi, sillä kuusi juo vettä runsaasti ensimmäisen vuorokauden aikana. Kuusenjalassa on pidettävä vettä tasaisesti koko ajan. Jos vesi loppuu, kuusi ei ala juomaan vettä uudestaan veden lisäämisen jälkeen.
Maritta Määttänen
