Tällä viikolla liikenteeseen ilmestyy monia viime keväänä tarhataipaleensa päättäneitä ja nyt syksyllä koulutiensä aloittavaa kulkijaa. Yksi heistä on Linnea Palm, joka aloittaa peruskoulun opiskelu-urakkansa Perniön uudessa ala-asteessa torstaina. Pienen ekaluokkalaisen esittelemä vasta hankittu hieno koulureppu on lähes Linnean itsensä kokoinen ja se on koristeltu kauniin kukkasin.
–Vetoketjussa roikkuu Pets-lelu. Sain sen nimipäivälahjaksi veljeltäni Mikaelilta, Linnea intoilee.
Uusi elämänvaihe jännittää luonnollisesti Linneaa.
–Eniten jännittää tulevat luokkakaverit, Linnea kertoo.
–Läksytkään eivät ole varmasti helppoja, hän tuumii.
Eniten intoa ennen koulujen alkua herättää välitunnit ja niiden temmellys, sekä pihamaalla käytävät pelit ja leikit.
–Koulun pihalla on hieno kiipeilyteline, Linnea hihkuu.
–Odotan myös kuvataidetunteja, sillä harrastan itse maalaamista, hän jatkaa.
Linnean äitiä, Minna Palmia, jännittää myös kuopuksensa koulun alku.
–Lähinnä sen vuoksi, että mietin mistä kaikkialta tämänkin rämäpään löytää koulun jälkeen, hän naureskelee.
–Itse muistelen, että koulujen alkaessa ensimmäistä kertaa, minua jännitti eniten se, kuinka pärjään koulussa opetettavissa lukuaineissa. Toki myös hieman mietitytti muut luokkakaverit, kun tulin itse pienestä kylän perhepäivähoidosta. Linnean tilanne on toisenlainen, kun hän menee koulutaipaleelle suoraan suurehkosta päiväkodista, Minna Palm arvelee.
Myös haikeutta on Palmin perheessä ilmassa. Minna Palm kertoo, että päiväkodin viimeinen päätösjuhla oli äidille tunteikas kokemus.
–Onhan se oma juttunsa siinä, että päiväkotimatka päättyy. Päiväkoti on kuitenkin kahden lapsen kanssa ollut aika tiivis osa meidän arkeamme. Keväällä päätösjuhlapäivänä minulla oli tunteet pinnassa aamusta asti.
Ensi kesänä Linnea pääsee juhlimaan paitsi koulun kevään päätösjuhlaa, myös ihka ensimmäistä koulusta saatua kesälomaansa. Suunnitelmatkin ovat jo ensi kesää ajatellen selvillä.
–Haluaisin käydä jossakin, esimerkiksi mammalla ja papalla, hän kertoo.
Linnealla matka upouuteen koulurakennukseen ei ole suuren suuri. Matkaa oppilaitokseen on harjoiteltu kotoa koululle pariinkin otteeseen ja vanhempien kanssa on sovittu, että ainakin alkuun matka taitetaan isoveljen seurassa.
–Onhan se lapsellekin erilainen vapaus, kun saa kulkea omia reittejään. Linnea on ainakin tässä jo vuoden harmitellut, kun Mikael saa kulkea paljon vapaammin täällä Perniön kirkonkylällä. Linnea on puolestaan joutunut jäämään kotiin tai viettämään aikaa vanhempiensa kanssa, Minna Palm selittää.
–Siitä olen ainoastaan huolissani, että lapset ovat vielä melko lyhyitä ja matkan varrella on useammassa risteyksessä näköesteitä, esimerkiksi pensaita. Toivon todella, että autoilijat ottaisivat huomioon, että kohta on jälleen pieniä koululaisia liikenteessä, Minna Palm huomauttaa.
Äitinä Minna Palm toivoo, että tyttärelleen siunaantuu ymmärtäväinen opettaja koulutien alkumetreille.
–Sellainen, jolle opettaminen on oikea kutsumus, eikä pakollinen paha. Toivoisin, että lapset saisivat opettajista lisää turvallisia aikuisia elämäänsä. Sellaisia, joille uskaltaa puhua vaikeistakin asioista. Opettaja on kuitenkin todella paljon mukana lasten elämässä, hän veistelee.
Pienellä koululaisella on vain yhdenlainen toive tuleville opettajilleen.
–Haluaisin, että opettajani olisi samanlainen kuin tarhatätini Katja. Hän on hauska, Linnea sanelee.
Ida Herranen
