LähiTapiola Etelä on tehnyt reilun 20 000 euron lahjoituksen toimialueensa vapaapalokunnille. Yksittäisen VPK:n saama lahjoitus on 850 euroa.
Perniön VPK:n päällikkö ja Salon alueen palokuntien puheenjohtaja Hannes Aaltonen kiittää yritystä tuesta ja kertoo, että lahjoitusvaroin tehdään sitä työtä, jota sopimuksen mukainen viranomaisrahoitus ei kata.
-Tämä lahjoitus menee meillä Perniössä nuorten varusteisiin ja ensivastekoulutuksen kuluihin.
Aaltosen mukaan yhteisön ja alueen yritysten tuki on ensiarvoisen tärkeää sopimuspalokuntien toiminnassa. Se mahdollistaa vapaaehtoisten palokuntalaisten työn yhteisen turvallisuuden hyväksi.
Aaltonen kertoo, että moni palokunta Suomessa ja myös nykyisen Salon alueella on perustettu kymmeniä vuosia sitten paikallisen yrityksen tarpeesta ja toimesta.
Ja perinne näkyy yhä, yhteistyö on toki muuttanut muotoaan.
-Perniön paloaseman syntyyn vaikutti aikanaan Nummi Oy eli nykyinen Wipro, joka sijaitsee edelleen tuossa vieressä ja tukee edelleen meidän toimintaamme. Teijon paloaseman synty kytkeytyy vahvasti ruukkiin ja Särkisalon asema kalkkikaivokseen.
Nykyään vapaapalokunnat hoitavat lakisääteistä tehtävää, jonka vetovastuu on hyvinvointialueilla.
-Mutta tukijoilla on edelleen iso merkitys. Lahjoitukset paikkaavat sen, mitä muualta ei tule.
Aaltonen havainnollistaa varusterahoitusta “takkirivillä”, jossa on esillä nuorisotakki, metsäpalotakki, sammutustakki, ensivastetakki ja hälytysmuonitustakki.
–Pelastuslaitoksen rahoitusosuutta tuossa on keskimmäinen, eli sammutustakki. Kaiken muun sopimuspalokunta hankkii itse talkoilla ja lahjoituksilla saadulla rahalla, Aaltonen selventää.
Samalla hän muistuttaa, että Salon maantieteellisellä laajalla alueella pelastustoiminta nojaa käytännössä sopimuspalokuntiin; siksi uusia nuoria ja aikuisia kaivataan mukaan toimintaan.
Salossa sijaitsee yksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen paloasemista, jossa on miehistö hälytysvalmiudessa 24/7.
-Kaakelitehtaankadulla päivystävien ammattilaisten määrä on rajallinen. Muutama mies ei ehdi joka paikkaan tällaisella maantieteellisellä alueella.
Sopimuspalokuntien roolista kertoo myös valtakunnallinen kuva: Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa, ja ne ovat mukana noin puolessa pelastustoimen tehtävistä. Hälytyksiä kertyy vuosittain noin 50 000, ja koulutettuja, hälytyskelpoisia palokuntalaisia on noin 15 000.
–Harvaan asutuilla alueilla ensimmäinen paikalle tuleva pelastusyksikkö on usein sopimuspalokunnan auto tai ambulanssi. Se pitää täällä ihan konkreettisesti paikkansa, Aaltonen toteaa.
Vapaaehtoisten palokuntalaisten harrastukselleen antama aika on kaikkien arvokkainta. Aika on arvokasta myös yrityksille, sillä vapaapalokuntaa harrastavan työntekijän poissaolot työpaikalta aiheuttavat aina kustannuksia ja vaikuttavat yrityksen normaaliin toimintaan.
-Annan vertauskuvan. Meillä on valokuva tehtaanjohtajasta avaamassa isoja ovia. Hälytysnappulasta on mennyt hälytys suoraan tehtaaseen, jossa alkavat sinivalot vilkkua. Ja siellä on ollut vielä kolme paloautoakin säilytyksestä. Puoli tehdasta on lähtenyt hälytykselle, kun iso kello on kajahtanut, Aaltonen kertoo.
Hänen mukaansa erittäin hyvä yhteistyö jatkuu, naapuritehtaan vapaapalokuntalaisten määrä on tällä hetkellä kolme henkilöä.
-Mutta se on iso asia, että meillä on kolme miestä päivälähdössä aivan aseman vieressä. Ei tarvitse odottaa mistään 15 kilometrin päästä. Me olemme onnistuneet saamaan meidän alueen isoimpia työantajia mukaan tavalla tai toisella ja se on iso asia palokunnalle. Suurkiitos siitä ihan kaikille.
Perniön VPK:lla viime vuonna toistasataa hälytystehtävää
Perniön VPK:n vuoteen 2025 mahtui yli parikymmentä rakennuspaloa, kolmisenkymmentä liikenneonnettomuutta, 25 maastopaloa ja vajaat 50 vahingontorjuntatehtävää.
Vahingontorjuntaa ovat esimerkiksi tulvat, kellareihin noussut vesi, tuulivahingot sekä myös öljy- ja vaarallisten aineiden torjunta.
-Hannes-myrsky nosti loppuvuonna hälytysmääriä, Aaltonen muistelee naurahtaen nimipäivänään sattunutta myräkkää.
VPK:t saavat taloudellisia korvauksia hälytystehtävistä. Toisaalla palokunta tekee valistusta ja ennaltaehkäisyä, jotta hälytyksiä olisi mahdollisimman vähän.
Perniön VPK:lla on tällä hetkellä 36 hälytyskelpoista palokuntalaista. Kun nuoret lasketaan mukaan, kokonaisvahvuus on noin 120. Toiminta kattaa Perniön, Teijon ja Särkisalossa Förbyn paloaseman.
Särkisalo ja Teijo liittyivät kokonaisuuteen vuonna 2011.
-Ajatus oli, että ollaan yhden sopimuksen palokunta. Jos haluaisi lakkauttaa yhden, niin joutuisi lakkauttamaan kaikki. Se toi selkänojaa, Aaltonen sanoo ja viittaa viimeaikoina käytyyn keskusteluun pienten paloasemien tulevaisuudesta.
Aaltonen uskoo VPK-toiminnan tulevaisuuteen, vaikka harrastus vie aikaa ja vaatii sitoutumista.
-Palokunta on yhteisö, josta jokaiselle löytyy paikka. Täällä ei ole kilpailua eikä sinua arvoteta sen mukaan, kuinka hyvä olet. Meillä on kaikilla eri osaamisalueet ja omat vahvuudet.
VPK:n nykyinen päällikkö kertoo tulleensa ensimmäisen kerran Perniön paloaseman ovesta sisään vuonna 1991. Paikasta tuli pian arjen kiintopiste: oli harjoituksia, punttisalia, kahvia, odottelua “ukkosväijyssä” ja joskus lähtö hälytykselle.
-Tämä on kuin suuri perhe, jolla on isot verkostot. Täältä löytyy kavereita, jotka auttavat rakentamaan talon, sisustamaan sen, vakuuttamaan ja vielä myymäänkin sen, Aaltonen sanoo ja viittaa siihen, miten laajaa osaamista porukassa on.
Hälytysosastoon pääsee mukaan kouluttautumalla, mutta tekemistä löytyy myös nuorille, tukitoimintaan ja valistukseen.
Aaltonen toivoo lisää nuoria mukaan; ja samalla heidän vanhempiaan. Haasteita on, sillä nuorilla on paljon erilaisia mahdollisuuksia harrastaa. Perniössä esimerkiksi koripallo tai laskettelurinteet kutsuvat ison joukon lapsia ja nuoria hyvän harrastuksen pariin.
–Palokuntaharrastus on lähtökohtaisesti nuorille maksutonta ja siksi leirit ja varusteet ovat palokunnille iso panostus.
Aaltosen mukaan rekrytointia helpottaisi, jos televisioon saataisiin uusi tuotantokausi Pelastajat-sarjaa. Vitsissä on osa totuutta; tv-sarjat voivat nostaa nuorten kiinnostusta monille eri aloille.
Tammi-helmikuun vaihteessa etelässäkin nautitaan paukkupakkasista. Aaltosen mukaan tänä talvena ei ole vielä tullut yhtään soittoa jäähän kiinnijäätyneistä joutsenista. Alueella sijaitsevassa kansallispuistossa liikkuu talvisinkin paljon ihmisiä, joilla on hyvinkin vähäistä kokemusta talvisesta luonnosta.
-Yleensä jäällä olevia lintuja ei ehditä auttaa, koska ne lennähtävät karkuun, kun auttaja tulee liian lähelle.
Talvi ja pakkaset tuovat toki oikeitakin tehtäviä vapaapalokunnille.
-Paukkupakkasilla aletaan lämmittää reippaammin ja savujen määrä kylillä lisääntyy. Nokipalojen riski kasvaa, jos piippuja ei ole nuohottu ja lämmitetään ympäri vuorokauden.
Lisäksi esimerkiksi vuokrattavien vapaa-ajan asuntojen tulipesissä voi olla käytössä kevyitä hormeja.
-Tullaan mökille eikä tunneta tulipesää. Piippu voi olla vaikka jäässä ja lähdetään kiireellä lämmittämään.
Myös hallikiinteistöissä ja lämmittimissä käyttöasteen nousu korostaa riskejä: jos laite käy normaalisti muutaman tunnin, mutta pakkasilla lähes koko vuorokauden, läpiviennit ja rakenteet joutuvat kovemmalle.
Myös “pellepelottomat”, jotka keksivät halpoja lisälämmitysratkaisuja, ottavat samalla turhia riskejä.
Putkirikkojen vaara kasvaa pakkaskauden jälkeen.
–Kun pakkanen alkaa lauhtumaan, sen jälkeen se kylmä vasta sisälle tulee ja putket jäätyvät. Ja niiden sulattelu on oma haasteensa. Mieluusti kannattaa ottaa avuksi ammattilainen, tai vähintään kunnon maalaisjärki mukaan, Aaltonen sanoo.
LähiTapiola Etelä lahjoittaa yli 20 000 euroa
Toimitusjohtaja Mikko Lempiäisen mukaan LähiTapiola Etelä haluaa lahjoituksellaan olla mahdollistamassa alueen palo- ja henkilöturvallisuuden ennaltaehkäisytyötä.
-Turvallisuus ja vahinkojen ennaltaehkäisy ovat vakuutusyhtiön keskeisimpiä asioita. Vapaaehtoisten palokuntalaisten rooli on merkittävä, ja he tekevät korvaamatonta työtä, Lempiäinen sanoo.
LähiTapiola Etelä kantaa kortensa kekoon parantaakseen konkreettisesti toimialueensa arjen turvallisuutta ja hyvinvointia.
Kun asutaan haja-asutusalueella pitkien matkojen päässä isoista kaupungeista, saattaa avun saapuminen kestää monta kymmentä minuuttia. VPK on paikalla muutamassa minuutissa, ja tähän haluamme antaa tukemme. Meille on erittäin tärkeää, että olemme ennaltaehkäisemässä, Lempiäinen sanoo.
Pekka Mäenpää
