Alexander Stubbin arvot ankkuroituvat demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien varaan
Presidentinvaalit ovat kierähtäneet toiselle kierrokselle ja Alexander Stubbin sekä Pekka Haaviston vaalikampanjat kiihtyvät. Presidenttiehdokas Alexander Stubbia oli viime viikolla Salon torilla vastassa kolmisen sataa kannattajaa. Kokoomuksen vaaliteltalla väkeä hellittiin kahvilla ja tuoreella voisilmäpullalla.
-Emme tiedä, onko vegaanista, mutta hyvää on ainakin, kehuvat nuoret Alina Varpula, Aino Ilmasti ja Milja Lindfors.
Vaalisloganinsa mukaan Stubb on tämänkin joukon ”yhdistävä tekijä”. Hyvä tunnelma saavutti myös Stubbin, joka tapasi kannattajiaan tammikuun tihkusateisessa säässä.
-Takana on neljäkymmentä neljä tenttiä, satakaksikymmentä paikkakuntaa, 600 tilaisuutta ja 180 haastattelua. Edessä on vielä kahdeksan tenttiä, Stubb listaa.
Vielä Stubb jaksaa hymyillä, ja napata myös valokuvia ihmisten parissa.
-Olen kovassa kisakunnossa, takana on intervalleja ja nyt on kisakausi menossa, vaikka sydän pomppasikin kovasti, kun äänestyksen tuloksen kuulin, Stubb myhäilee.
Omien sanojensa mukaan Alexander Stubb on ehdolla murroksen partaalla keikkuvan Suomen presidentinvirkaan. Tällä hetkellä presidentinvaalien suuret kysymykset liittyvät Suomen turvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Suomen raja Venäjän kanssa mietityttää sekä äänestäjiä että presidenttiehdokkaita. Alexander Stubb sanoo johtavansa arvopohjaisen realismin kautta.
-Suomalaiset arvot: demokratia, vapaus, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja perusoikeudet, vaativat toimiakseen yhteistyötä. Yhteistyötä on tehtävä myös eri arvopohjan omaavien maiden kanssa ja sitä varten meidän tulee olla realisteja. Meidän tulee ylläpitää vahvaa, uskottavaa puolustusta osana liittokuntaa ja meidän pitää olla myös luottopankki Natossa.
Rajojen koskemattomuus mietityttää paljon myös salolaista nuorisoa ja Stubbin puhe turvallisuudesta tavoittaa myös heidät. Salolaiset Alina Varpula, Aino Ilmasti ja Milja Lindfors jonottavat valokuvaan Alexander Stubbin kanssa.
-Uskon ja luotan Suomen tulevaisuuden Stubbin käsiin. Hän puhuu niin hyvin. Luotan myös siihen, että kun Stubb on meidän pressa, niin meidän ei tarvitse huolehtia Venäjästä, kertoo Milja Lindfors.
Alexander Stubb rinnastaa Suomen Natojäsenyyden vuoden 1995 EU-jäsenyyden kanssa, joka Stubbin mukaan oli ensimmäinen kunnon askel länteen.
-Meillä on paljon opittavaa, ja olemme mukana sellaisessa puolustuspoliittisessa suunnittelussa, jossa aikaisemmin emme ole olleet, kuten esimerkiksi ydinasesuunnittelu. Meidän pitää miettiä, mikä on meidän rauhanajan tehtävä. Me puhumme Suomen roolista ilmassa, maalla ja merellä.
Alexander Stubb sekä häntä kuulemaan tulleet Eeva ja Pertti Kukkonen alleviivaavat, ettei presidentin tule reagoida tilanteisiin hätiköidysti vaan maltilla. Pertti Kukkonen lisää hyvän presidentin ominaisuuksiin vielä kotimaan turvallisuudesta huolehtimisen lisäksi hyvän kielitaidon ja kyvyn ymmärtää erilaisia ihmisiä ja kansojen kulttuureita.
-Presidentti edustaa Suomea maailmalla ja on tärkeää, että presidentillä on hyvät taidot ulkopolitiikassa ja myös korkea koulutus. Nehän Stubbilla on, Pertti ja Eeva Kukkonen listaavat. Pariskunta on saapunut tilaisuuteen tukemaan Stubbia.
-Kaikista presidenttiehdokkaista juuri hän on tuntunut alusta saakka sopivimmalta presidentin virkaan, vaikka hyviä ehdokkaita olikin tänä vuonna muitakin. Me arvostamme presidentinvaaleja. Ne ovat elämässä aika harvinaisia tapahtumia, mutta silti hyvin tärkeitä, Eeva ja Pertti Kukkonen kertovat.
Myös Paula ja Lasse Jokinen ovat tulleet kuulemaan Alexander Stubbia.
-Olemme juuri matkalla äänestämään. Tulimme kuulemaan Stubbia, koska haluamme varmistua ehdokkaastamme. Hyvä presidentti on maltillinen ja asiantunteva, Lasse Jokinen pohtii.
-Myös Haavistolla on pitkä kokemus politiikassa, Paula Jokinen aprikoi.
Vaalitilaisuuksissa onkin hyvä mahdollisuus tutustua ehdokkaisiin ja vaikka ottaa yhdessä valokuva. Ennen valokuvajonoon muodostumista Stubb ehtii vielä palata muistoissaan nuoruuteen. Hän kertoo kylmän sodan lopun aikalaisena arvojensa muodostuneen suomalaisten arvojen ja kansainvälisten koulujen pohjalle. Yhdysvalloissa Stubb opiskeli nuorena parikymppisenä politiikkaa, ja oppi tuntemaan kahtiajakautuneen ja toksisen yhdysvaltalaisen puoluepolitiikan.
-Ei uskoisi, että molemmat, sekä Suomi että Yhdysvallat, ovat liberaaleja demokratioita.
-Ne kirjat ja kurssit, joita silloin 21-vuotiaana Yhdysvalloissa läpi kävin, antoivat elämänpolun kreikkalaisesta filosofiasta John Lockeen. Oma ajatteluni vei minut kansainväliseen politiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin ja instituutioihin, Stubb kertoo ja jatkaa:
-Arvoista se kaikki kuitenkin lähtee. Itselleni kehitys tarkoittaa sitä, että ei jää jumiin omaan ajatteluun vaan ajattelun pitää koko ajan kehittyä. Se, että olet väärässä jossain asiassa tai, että joku asia on muuttanut sinua, on vain hyvä. Eikä aina tarvitse olla oikeassa iästä ikuisuuteen.
Presidentinvaalien aikana on paljon keskusteltu siitä, mitä Suomi merkitsee Yhdysvalloille ja Yhdysvallat Suomelle, mutta millainen merkitys Salon kaltaisella kaupungilla on Suomelle?
-Tänä päivänä varmaan jokaisella kaupungilla on merkitys nimenomaan turvallisuuden näkökulmasta. Salon maantieteellinen sijainti Helsingin ja Turun välissä tekee Salosta merkityksellisen paikkakunnan siinä, missä muutkin Ja tietysti tämä on istuvan presidentin kotipaikka, Stubb sanoo.
Pekka Haavisto tahtoo rakentaa maailmaa, joka on avoin toisten kohtaamiselle
-Suomalaiset tahtovat presidentin, joka tuntee tämän maan, jakaa heidän huolensa lapsista, koulunkäynnistä, vanhustenhuollosta ja suomalaisesta arjesta. Suomalaiset arvostavat turvallisuutta nyt ennen kaikkea, presidenttiehdokas Pekka Haavisto kertoi puhuessaan viime viikolla Kahvila Asemalla.
Haavisto nostaa puheessaan esiin maailmanpoliittisen tilanteen ja pitää kunnia-asiana, että Suomi on auttanut esimerkiksi ukrainalaisia pakolaisia sopeutumaan Suomeen. Maahanmuuttajien vaikeasta asemasta saatiin Haaviston vaalitilaisuudessa kuulla myös romanitaustaiselta maahanmuuttajalta, joka tahtoi saattaa Haaviston ja kuulijoiden tietoisuuteen omia haasteitaan suomalaisessa yhteiskunnassa.
Salolaistuneet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat Ghufran Ahmed, Srwa Omer, Raquel Latorre ja Lenka Lisa ovat tulleet katsomaan Haaviston vaalitilaisuutta.
-Oli mukavaa, kun Pekka Haavisto puhui meille englantia. Olemme tutkineet koulussa hänen politiikkaansa. On tärkeää, että presidentti tekee, mitä lupaa, Raquel Latorre sanoo.
Haavisto toivottaa maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen ja toivoo heidän saavan opiskelupaikan sekä työtä.
356
Salolaiset Kristiina Lähde ja Petri Kaverma ovat tulleet satojen muiden kanssa tapaamaan presidenttiehdokasta.
-Minulle ei ole samantekevää, kenestä tulee Suomen seuraava presidentti, Kristiina Lähde toteaa. Lähde ja Kaverma ovat seuranneet Haaviston poliittista uraa ja tukevat nyt häntä tämän vaalikampanjassa.
-Pekka on taitava neuvottelija ja diplomaatti. Hän osaa luontaisesti olla niin suomalaisten kuin valtion päämiestenkin kanssa. Luotan siihen, että hän kohtaa ja on kiinnostunut ihmisistä ja tästä maailmasta, Lähde kertoo.
-Sanotaan, että ehdokkaat ovat samanlaisia, mutta mielestäni Pekka on täysin vastakkainen ehdokas kuin Stubb, Kaverma huomauttaa.
Haavisto jakaa arvopohjan monen paikalle tulleen kannattajansa kanssa.
-Meillä on Haaviston kanssa hyvin paljon samanlaiset arvot. Ihmisarvot ovat minulle todella tärkeitä ja eläinten oikeudet ovat erittäin tärkeitä.
Salolainen Heimo Isojunno saapui paikalle kuulemaan Haaviston mietteitä. Hyvä presidentti on Isojunnon mielestä vakaa, rauhallinen ja tulee toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.
Myös Pekka Haavisto korostaa, että kaikenlaisten ihmisten kanssa on pystyttävä yhteistyöhön ja tähän hän viittaa myös puhuessaan meneillään olevista työtaisteluista.
-Jos me suomalaiset olemme kovin riitaisia keskenämme, emmekä löydä yhteistä keskustelutapaa, se on myös turvallisuusuhka, Haavisto muistuttaa.
Pekka Haaviston näkemys keskustelevasta johtajuudesta näkyy. Haavisto tahtoi kuulla paikalle saapuneiden salolaisten huolia ja kysymyksiä. Esille nousikin paljon maahanmuuttoa ja vammaisten asemaa Suomessa koskevia aiheita sekä nuorten huolta esimerkiksi koulukiusaamisesta, mielenterveydestä ja ilmastonmuutoksesta.
Hän pitää tärkeänä, että keskustelun osapuolina olisi kansalaisten ja asiantuntijoiden lisäksi myös päättäjiä.
-Puhuisin sen puolesta, että eläisimme kohtaamisen maailmaa myös täällä kotimaassa kaikkien niidenkin osalta, jotka kokevat yksinäisyyttä ja kiusaamista, Haavisto toteaa myötätuntoisesti.
-Olen tehnyt elämäntyöni ilmastokysymysten parissa, mutta presidenttinä kaipaan vielä keskustelurinkiä, johon osallistuisi päättäjiä niin Euroopassa kuin paljon ilmastotyötä vaativasta Intiastakin. Suomen tulee aktiivisemmin jatkaa ilmastotyötä omien toimiensa lisäksi.
Suomen turvallisuuden peruspilareina Haavisto pitää myös sitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Hän korostaa, että kaikille ihmisille olisi taattava hyvinvointia.
-Minusta se, että kaikki alueet säilyvät asuttuina ja elinvoimaisina on erittäin tärkeä elämänedellytys Suomelle. Olemme kiertäneet Suomea ja monet ovat kysyneet, että eikö turvallisuuden edellytys ole se, että maa on asuttu ja maa on hyvinvoiva. Presidentillä täytyy olla ymmärrys siitä, että kaikilta alueilta löytyy hyvinvointia ja palveluita.
-Presidenttinä tekisin myös maakuntamatkoja, ja lisäisin keskustelua sellaisissa paikoissa kuin Salo, jossa voitaisiin käydä alueen kehityksen ongelmia läpi.
Presidentti voisi vienninedistämismatkoilla tuoda esiin alueen yrityksiä ja niiden vientiponnistuksia.
-Salollakin on pitkä teollinen perintö ja on senkin vuoksi sellaisia alueita, joissa näitä uusia työpaikkoja voitaisiin saada syntymään.
Nuorina äänestäjinä paikalle ovat saapuneet myös Minta Nikkanen ja Väinö Nurmi. He äänestävät nyt ensimmäistä kertaa.
-Meillä ei ole ollut ikää äänestää, ja nämä ovat olleet meille ensimmäiset vaalit. Onhan se hienoa kantaa kortensa kekoon, Nikkanen sanoo.
-Äänestäminen on tärkeä asia, kun saa päättää jostain, Nurmi mainitsee.
Haaviston tavoin Minta Nikkanen toivoo suomalaisilta kykyä keskusteluun ja vastakkaistenkin näkökulmien ymmärtämistä.
-Tuntuu hyvältä olla osa yhteiskuntaa, Nikkanen kertoo, ja jatkaa:
-Tällä hetkellä yhteiskunta tuntuu aika jakaantuneelta. On isot luokkaerot ja poliittiset mielipiteet. Voisi olla enemmän sellaista yhteen tulemista. Kaikkien mielipiteet ovat aika ehdottomia, politiikassa ja yhteiskunnassa, Nikkanen pohtii.
Vaikka Haaviston poliittinen ura ei ole nuorille kovin tuttu, kuuluvat Nikkanen ja Nurmi Haaviston äänestäjiin.
-Vaikuttaa paremmalta ehdokkaalta, Nurmi arvelee.
-Mielestäni hän on rauhallinen ja vakaa, Nikkanen lisää.
Jonna Hellberg-Pitkänen
