Pekka Mäenpää
Salolainen Riikka Juntunen on uusien haasteiden edessä.
Juntunen on työskennellyt reilun viikon ajan Suomen Paralympiakomitean pääsihteerinä. Aiemmin Juntusen työnantajana toiminut Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ja Suomen Paralympiakomitea yhdistyivät vuoden alussa.
– Muutos näkyy toivottavasti urheilijoiden näkökulmasta siinä, että heitä palvellaan yhä paremmin ja tästä eteen päin yhdestä paikasta. Vammaisurheilu on edelleen Suomessa marginaalinen asia ja nyt meillä on entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asioihin, Juntunen sanoo.
Pari viikkoa sitten Salon Vilppaan And1-turnauksen vapaaehtoisena työskennellyt tuore pääsihteeri vietti lauantaipäivän Pajulahden urheiluopistolla, jossa järjestettiin Tokion Paralympialaisiin tähtäävien urheilijoiden leiri.
– Haluan olla säännöllisessä vuorovaikutuksessa urheilijoidemme kanssa ja kuunnella herkällä korvalla heidän ajatuksiaan. On hyvä tuntea myös toimintaympäristöä ja siksi yhteistyö urheiluopistojen kanssa on tärkeää.
Paralympiakomitean päätehtävänä on tarjota vammaisille sujuva polku harrastamisen ja urheilun pariin aina lajinvalintavaiheesta kansainväliselle huipulle asti. VAUn ja Palympiakomitean yhdistyminen oli pitkään suunnitteilla ja yhdistysten henkilöstö työskenteli jo aiemmin käytännössä samoissa tiloissa.
Yhteensä VAU (1 650 000) ja Paralympiakomitea (338 000) ovat saaneet vuosittain lähes kaksi miljoonaa euroa opetusministeriön jakamia veikkausvoittovaroja.
– Vastaamme paraurheilijan polusta, huippu-urheilusta lasten liikuntaan. Olemme myös liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisten sekä elinsiirron saaneiden ja dialyysissä olevien henkilöiden urheilu- ja liikuntatoiminnasta vastaava urheilujärjestö. Paralympiakomiteassa työskentelee 23 asiantuntijaa erilaisissa tehtävissä eri vastuualueilla. Oma työni keskittyy vaikuttamiseen, rahoituksen hankkimiseen ja myös kansainvälisyys kasvaa entisestään, Juntunen kertoo.
Päätoimisten lisäksi toiminnassa on mukana paljon vapaaehtoisia ja luottamustoimisia.
Juntunen puhuu mieluummin vaikuttamisesta kuin edunvalvonnasta, mutta samasta asiasta on kyse. Vammaisliikunnan ja urheilun arvostuksen kasvu tarkoittaa lisää rahoitusta ja ennen kaikkea medianäkyvyyttä. Juntunen kertoo mieluisan esimerkin siitä, kuinka vammaisurheilun medianäkyvyys ottanut jättiloikan reilussa 20 vuodessa.
– Vuoden 1996 Atlantan Paralympialaisista Yle näytti puolen tunnin koosteen kaksi viikkoa kisojen päättymisen jälkeen. Tänä vuonna Yle näyttää Tokiosta päivittäin suoraa lähetystä niin televisiosta kuin Yle Areenasta. Siellä on omat kameraryhmät ja toimittajat paikalla, Juntunen kiittelee.
Viestintä onkin yksi Paralympiakomitean tärkeistä tehtäväalueista, kun se toimii vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden edunvalvojana edistäen muun muassa harrastamisolosuhteita ja harrastamisen edellytyksiä.
– Paralympiakomitea vastaa vammaishuippu-urheilun kansainvälisestä vaikuttamisesta sekä sen viestinnästä ja mielikuvista Suomessa. Viestintämme pyrkii siihen, että vammaisurheilun näkyvyys eri medioissa kasvaa, Juntunen sanoo.
Monet suomalaiset ovat kuulleet puhuttavan Paralympialaisista ja Special Olympics -kisoista. Kun paralympialaiset ovat liikuntavammaisten huippu-urheilijoiden kauden pääkisat, Special Olympics -kilpailut profiloituvat kehitysvammaisten maailmanlaajuiseksi yhteiseksi urheilutapahtumaksi.
– Teemme tiivistä yhteistyötä Suomen Olympiakomitean kanssa, joka hallinnoi huippu-urheilulle suunnattua noin 6 miljoonan euron vuosittaista euromäärää. Paralympiakomitean huippu-urheilijoille suunnataan tuosta summasta 10 prosenttia.
