Riutan torpassa Someron Terttilän kylässä on koittanut jouluaatto. Jouluun valmistautumiseen on kuulunut monenlaisia askareita, torppa on siivottu ja lattioille on tuotu olkia pehmikkeeksi ja lämmikkeeksi – kylläpä niiden päällä on mukava varpaisillaankin astella. Joulukoristeina on isännän veistämä Tuomaan risti ja olkihimmeli, joka yhdessä on askarreltu iltapuhteina päreen valossa. Katajan oksia on tuotu antamaan hyvää tuoksua ja tuomaan vihreyttä torppaan.
Joulukuusta ei vielä ole tuvassa, ne yleistyivät vasta kansakoulujen kuusijuhlien myötä suomalaisiin koteihin. Kauralyhde on laitettu ulos lintujen jouluateriaksi. Kynttilöitä on tehty joulua varten, aamulla lähdetään aikaisin joulukirkkoon ja kirkossa on jokaisella oltava oma kynttilä, sillä kirkon kynttiläkruunut eivät valaise tarpeeksi talvisessa pimeydessä.
Perheen Matilda-äiti on valmistanut joulupöytään ruoaksi montaa lajia. On imellettyä perunalaatikkoa, savusilakoita, syksymmällä teurastetusta siasta valmistettuja suolimakkaroitan sekä riistapataa Kalle-isännän metsästämästä saaliista. Leipänä on tarjolla ruisreikäleipää ja varileipää, joka on tehty maltaista ja imelletystä rukiista. Emäntä on leiponut aterian päätteeksi tarjottavia pieniä makeita pikkuleipiä ja rinkeleitä. Lämmin ohrapuuro on muhinut kypsäksi sillä aikaa kun perhe on ennen jouluateriaa käynyt puhdistautumassa savusaunassa.
Joulun juhlan kunniaksi pöydässä on tarjolla haarikassa olutta ja jopa pienet viinamaistiaiset isännälle palan painikkeeksi. Ateria syödään puulautasilta puulusikoilla, kaikki itse veistettyjä. 1870-luvulla kartanoissa saatettiin jo käyttää posliiniastioita. Riutassa ollaan keskimääräistä varakkaampia ja tina-astioita on jo muutamia käytössä sekä lasinen pikari on katettu pöytään isännälle viinadroppia varten.
Riutan torpan isäntä on ollut harras uskovainen ja tiedon mukaan hänellä on ollut kaunis lauluääni, niinpä ennen kuin päästään jouluateriaa aloittamaan, lukee isäntä Raamatusta jouluevankeliumia: ”Se oli semmost aikaa ku keisari Aukustus anto käskyn, ett koko valtakunta on pantava verol ja jokasen tarttee se suarittaa. Se oli ensimmäine vero ja sillon oli Kyrenius Syyrian maaherrana…Joosef otti mukkaas myäs Marian, jonka kans oli kihlois ja se vartos lasta…Samal seurul oli paimenii valvomas laumaas. Kun yhtäkkiä heitin eressäs seisos Herran enkeli ja niitten ympäril oli Herran kirkkaus ja ne peljästys sitä. Mut enkeli sanossis niil: -Älkää peljäkkä, mää ilmotan teitil ilosen sanoma. Tää on suuri ilo koko kansal. Tänäpän on teitil syntyny Taavitin kaupunkis vapahtaja. Se on Kristus Herra.”
Somero-Seura on valmistellut Riutan torpan kuvitteellisen 1870-luvun joulun Someron Torppamuseolle. Esineitä on kattauksessa museon sekä Tuomo Grönholmin kokoelmista. Kaikki ruoat on valmistanut Anu Vuorinen huovuttamalla. Tyttöjen kamarissa on esillä Someron Tupanäyttämön luoma jouluseimi.
Oppaana paikalla oleva Tuomo Grönholm valaisee monilla yksityiskohdilla 1870-luvun joulun tunnelmaa ja siihen kuuluneita asioita, niiden avulla pääsee hyvin kuvittelemaan torpan joulun tapahtumia. Museolle on tullut Sinikka Ojala tutustumaan vanhan ajan jouluun.
-Tulin tänne, koska minua kiinnostaa suuresti kaikki vanha ja ennen tapahtunut. Kyllä tästä voisi oppia tämän päivän ihminen sen, että joulu syntyy ihan perusaineksilla, ei tarvita tavaraa niin monenlaista joka paikkaa täyteen. On hyvä tietää, miten ennen on pärjätty ja tultu toimeen vähemmälläkin.
-Jouluruoan aineksetkin ovat ihan perusaineksia ja niillä pärjäisi nykyäänkin, tuumaa myös Tuomo Grönholm.
-Ei tarvitsisi olla niin paljon kaikenlaisia lisukkeita mukana.
Torpan jouluinen kattaus saa Sinikan muistelemaan vielä omia kokemuksiaan.
-Sikahan teurastettiin, kun ilmat olivat viilentyneet ja lihat suolattiin. Siitä tehtiin monenlaista, sylttyä, suolimakkaroita, kinkkua, kaikki käytettiin hyödyksi.
-Suolimakkaroihin tulee ohraryynejä, sisäelimiä ja lihaa pilkottuna, sellaisia olen minäkin tehnyt aiemmin, kertoo Sinikka.
-Olkihimmelit tehdään rukiista, sillä siitä saa pitkiä olkia, tietää Sinikka myös kertoa.
-Eipä juuri enää ole saatavilla, kun vilja puidaan koneilla. Ruiskuhilaissa kuivuessaan oljet jäivät pitkiksi.
Mikä on muuttunut nykyiseen verrattuna, voi miettiä katsellessaan torpan yksinkertaisilla asioilla luotua jouluista tunnelmaa. 1870-luvun jouluksi torpan joulu on kuitenkin keskivertoa runsaampi kattaukseltaan. Vanhanajan yksinkertaiseen joulutunnelmaan voi käydä tutustumassa Someron Torppamuseolla, Museotie 1. Riutan torpan joulua pääsee tunnelmoimaan joka päivä 23.12. asti sekä joulun pyhien jälkeen 27.-30.12.2022 klo 14.-18.
Teija Tuulimäki
