Ralli on urheilulaji, jota voi harrastaa varsin helposti kotimaan kilpailujen lisäksi halutessaan myös ulkomailla.
Salolaiset Teemu Koivunen ja Kati Muntola tekivät kesäkuun lopulla kilpailumatkan Ruotsiin ja Linköpingiin, missä ajettiin Historic-rallin perinteikäs Midnattssolsrallyt-kilpailu.
Vaikka Teemu Koivunen (45) onkin kilpaillut autourheilun parissa jo kolmella eri vuosikymmenellä, ei hän koskaan aiemmin ollut ajanut kilpaa ulkomailla. Sen sijaan Koivusen kartanlukijalle Kati Muntolalle (44) ulkomaan kilpailukokemus oli jo toinen. Syksyllä 2022 Muntola osallistui Viron Saarenmaalla ajettuun kansalliseen kilpailuun.
Kaksikko selvitti Ruotsissa ajetun kolmepäiväisen Midnattssols-rallin onnistuneesti maaliin asti.
– Hyvät fiilikset, hauska oli ajaa. Hienoa oli, että päästiin läpi ja saatiin tulos. Sitä ne ruotsalaisetkin ihmetteli, että miten kovaa me suomalaiset mentiin, Koivunen naurahti tuoreeltaan maaliintulon jälkeen.
Vain historic-ralliautoille tarkoitetussa kilpailussa oli mukana yli sata kilpailijaparia. Yleiskilpailussa Koivunen ja Muntola sijoittuivat parhaina ei-ruotsalaisina sijalle 12. ja omassa luokassaan, missä mukana oli lähes 40 kilpailijaparia, sijoitus oli kahdeksas.
Ruotsalaisten ihmettelyn ymmärsi hyvin, sillä toisin kuin etukäteen oli ilmoitettu, niin kilpailussa ei ollutkaan käytössä järjestäjän tekemät nuotit, vaan kilpailussa ajettiin ilman nuotteja.
– Täytenä yllätyksenähän se meille tuli. Ajettiin sitten täysin pimeeseen ja olihan se haasteellista, kun ruotsalaiset kuitenkin tunsivat tiet paremmin, he kun ovat niitä ajaneet usean vuoden ajan. Meillä ei ollut autossa kisabensaa eikä myöskään ohjaustehostinta, toisin kuin ruotsalaisilla. Ihmettelivät siellä, että ajaako tuo suomalainen tosiaan ilman ohjaustehostinta, sitä kun pidettiin lähes mahdottomana asiana, Koivunen korosti.
Kolmepäiväisessä kilpailussa ajettiin 12 erikoiskoetta yhteispituudeltaan reilut 112 kilometriä. Torstaina, kilpailun avauspäivänä, Koivusen ja Muntolan vuoden 1981 Volvo 242 otti sen verran osumaa, että autosta takapuskuri irtosi ja toinen takavalo hajosi. Matka kuitenkin jatkui huollon jälkeen ja perjantain ehdoton kohokohta kaksikolle oli kilpailun seitsemännelle erikoiskokeelle tullut yleiskilpailun kolmanneksi nopein aika.
– Hieno pätkä, se oli vähän kuin suomalaista tietä. Vaikeaahan se on ajaa kaasu pohjassa paikkoihin, mistä ei yhtään tiedä mitä siellä on. Ja kun vielä tienreunat oli täynnä kiviä, niin yhtään ei voinut oikoa.
Jos olivat tiet ja olosuhteet Ruotsissa erilaisia kuin Suomessa, niin myös Ruotsin lennoston museossa järjestetty rallin jälkeinen iltajuhla pääsi vertailuun suomalaisten kilpailujen kanssa.
– Ruotsalaiset osaa kyllä järjestää paremmat loppubileet kuin suomalaiset. Lauantaina oli aika kova meno. Suomessa tykätään jakaa palkinnot jossain ”piilossa”, mutta Ruotsissa oli ihan kunnon palkintojenjakotilaisuus iltajuhlana. Ja Volvolla kun ajettiin, niin tuli kyllä myös hyviä kontakteja luotua. Tosi moni ruotsalainen ilmaisi myös kiinnostuksensa tulla kilpailemaan Suomeen. Yhteystietoja vaihdettiin ja luvattiin auttaa heitä, Koivunen kertoi.
”Vauhtihan se on mikä viehättää”
Teemu Koivusen innostus autoihin ja ajamiseen syttyivät teini-ikäisenä vanhempien maatilalla, missä kesät ajettiin pelloilla ja talvet järven jäällä.
Vuonna 2000 Koivunen meni ja osti itselleen ralliauton, legendaarisen Sunbeam Avengerin. Vaikka ensimmäisestä autosta kori menikin vaihtoon jo toisessa kilpailussa, ei innostus päässyt laantumaan missään kohtaa. Eikä edes vuonna 2009 sattuneen rajun ulosajonkaan jälkeen, joka oli viedä Koivuselta hengen.
– F-Cupin kilpailu Heinolassa. Oltiin jo melkein erikoiskokeen maalissa, kunnes tosi loivassa oikealle kääntyvässä mutkassa takatukivarsi meni poikki ja täräytettiin kylki edellä puuhun. 15 kylkiluuta meni poikki ja keuhko puhkesi. Auto oli ihan banaanina puun ympärillä, Koivunen muistelee.
Hurjasta onnettomuudesta huolimatta mitään pelkotiloja rallia kohtaan ei tullut ja jo sairauslomansa aikana Koivunen alkoi rakentamaan uutta autoa.
– Ei ollut muutakaan tekemistä. Neljä kuukautta sen jälkeen, kun luut oli suurin piirtein paikoillaan, ajettiin taas kilpaa. Ei ollut pelkotiloja, paitsi kun oli isompaa ja nopeampaa tietä. Silloin se ulosajo kävi mielessä. Vauhtihan se on mikä viehättää, ei siitä mihinkään pääse. Adrenaliini, kilpaileminen ja totta kai yhteisöllisyys, mikä tämän lajin parissa on. Olen rakentanut kaikki autot joilla olen kilpaillut, Koivunen kuvailee tekijöitä rallissa, jotka viehättävät.
Koivusen ja Kati Muntolan yhteistyö käynnistyi viime vuoden syyskuussa Espoon seudulla ajetulla RTRC-rallilla. Tänä vuonna kaksikko on kiertänyt kilpailuja niin BMW:llä kuin Volvollakin. Myös Muntolalla on kokemusta siitä, kun hengenlähtö auton sisällä on enemmän kuin lähellä. Muntolan kohdalla tämä tosin tapahtui siviililiikenteen puolella.
– Kuntoutus kolarin jälkeen kesti pari vuotta. Se mikä oli minun valopilkku, niin olin päättänyt, että jonain päivänä pistän vielä kypärän päähäni. Pari vuotta kolarin jälkeen istuinkin R5-ralliautossa, SM1-luokassa, kypärä päässä. Se oli se minun taisteluni. Olin päättänyt, että pistän itseni kuntoon ja kilpailen rallissa jälleen, Turun SM-rallissa keväällä 2021 paluun tehnyt Muntola kuvailee.
Muntolalle tulee ensi vuonna täyteen kymmenen vuotta autourheilun parissa.
– Liityin Salon Urheiluautoilijoihin vuonna 2014. Siskon mies houkutteli toimitsijahommiin mukaan ja siimavahdin tehtävistä silloin aloitettiin. Tänä päivänä minulla on päätoimitsija ykkösen lisenssi rallissa, nopeudessa ja turvassa, sekä päätoimitsija kakkosen lisenssi tekniikassa. Olen toiminut ek-päällikkönä, kilpailusihteerinä ja kilpailunjohtajana, sekä ollut paljon mukana seuratoiminnassa, Muntola taustoittaa.
Ensimmäistä kertaa ralliin kartanlukijana Muntola osallistui helmikuussa 2017 ja viime vuosi oli kilpailujen määrällä mitattuna jo varsin kiireinen, kun Muntola toimi kartanlukijana 11 eri kuljettajalle 15 eri kilpailussa. Jos päättyi ensimmäinen ulkomaan kilpailu Muntolalle viime vuonna Virossa keskeytykseen, niin nyt vierailu Ruotsissa toi maaliin saapumisen lisäksi hienon tuloksen sekä iltajuhlasta yllätyksenä pokatun palkinnon.
– Luultiin Teemun kanssa, että luokista palkitaan vain kolme parasta, niin tulihan se sitten yllätyksenä, kun meidän nimet kuulutettiin. Katsottiin hetken aikaa toisiamme ja mentiin lavalle. Juontaja kun puhui kaiken ruotsiksi, niin eihän me ymmärretty, mitä se sanoi, Muntola naurahti.
”Haluatteko jäätelön”
Jos oli meininki rentoa iltajuhlassa, niin samaa voidaan sanoa myös tapahtumista erikoiskokeiden välillä.
– Huollon jälkeen oli tekninen tarkistus, missä meiltä kysyttiin, että onko kaikki hyvin ja haluatteko jäätelön. Me oltiin ihan huuli pyöreänä, että joo. Se toimitsija merkkasi sitten aikakortin ja työnsi kaksi jäätelöä ikkunasta. Sitten vaan jatkettiin matkaa, Muntola muisteli lauantain hauskaa tapahtumaa.
Erikoiskokeillakin tottakai sattui ja tapahtui. Kerran pätkä pistettiin poikki tiellä olleiden eläinten takia ja lauantaina salolaiskaksikon Volvo oli lähellä päätyä ulos tieltä.
Seuraavan kerran Koivunen ja Muntola kilpailevat elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Suomen MM-rallin yhteydessä ajettavassa Vetomies-kilpailussa, missä alla on BMW M3.
Entä ulkomaan kilpailut tulevaisuudessa, löytyykö vielä kiinnostusta lähteä ajamaan Suomen rajojen ulkopuolelle nyt koetun Ruotsin-reissun myötä?
– Varmasti kiinnostaa, mutta mielellään sitä ajaisi nuotista ja Ruotsissahan on muutamia nuottikilpailujakin. Oltaisiin enemmän samalla viivalla muiden kanssa, Koivunen pohti.
Rallin lisäksi Koivunen on urallaan kilpaillut myös rata-autoilussa, rallicrossissa ja jokamiehenluokassa, sekä ralliautolla kiihdytyskilpailuissa. Ralli on totta kai Koivuselle autourheilussa se ykkösjuttu, mutta vieläkö on laji, jota haluaisit jonain päivänä kokeilla?
– Vitsillä olen joskus heittänyt, että jos driftingiä kokeilisi. Siihen olisi kiva rakentaa auto, Koivunen päätti.
Koivusen ja Muntolan kilpailumatkan mahdollisti iso joukko paikallisia yrityksiä.
Jari Hotti