Salolaisten omakoti- ja rivitaloasujien on hoidettava kotiensa biojäteasiat kuntoon tämän vuoden loppuun mennessä.
Vuoden 2024 alusta alkaen banaaninkuorten, kahvinporojen ja ruoantähteiden laittaminen polttokelpoisen jätteen eli kansankielellä sekajätteen joukkoon on kiellettyä taajama-alueilla.
Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) palvelupäällikkö Sanna Rajala kertoo, että tuore jätelain muutos velvoittaa biojätteen erilliskeräykseen kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa.
– Laki koskee noin kolmasosaa kaikista kiinteistöistä LSJH:n alueella; Salossa lähinnä Salon ja Halikon keskusta-alueita. Toki kannustamme biojätteen keräykseen kaikkialla ja ihan vapaaehtoisesti; biojätteen paikka ei ole sekajätteen joukossa.
Salolaisten keräämä biojäte kuljetetaan Uuteenkaupunkiin ja otetaan hyötykäyttöön tekemällä siitä muun muassa biokaasua. Toisaalta biojätteen väheneminen esimerkiksi Korvenmäen ekovoimalaitokseen vietävän polttokelpoisen jätteen seassa parantaa voimalan tehokkuutta.
Rajala tietää, että monissa kotitalouksissa kierrätys hoidetaan hyvin eikä biojätettäkään kerry suuria määriä. Hän kannustaa hankkimaan kompostorin tai ottamaan yhteisen kimppa-astian biojätettä varten vaikka lähinaapurin kanssa.
– Kompostori maksaa itsensä takaisin suhteellisen nopeasti ja samalla saa multaa omaan käyttöönsä. Sen käyttö on helppoa.
Jos päätyy biojäteastiaan, sen voi hankkia itse tai vuokrata Lounais-Suomen Jätehuollolta osana kokonaispalvelua.
– Yhteinen astia naapureiden kanssa pienentää kustannuksia. Saamme lähetettyä jokaiselle mukanaolijalle oman laskun tyhjennyksestä. Kannattaa myös huomioida, että kun biojätettä kerätään erikseen, sekajätteen määrä vähenee. Tällöin on mahdollista pidentää tyhjennysväliä jopa 16 viikkoon, kun ilman biojätteen keräystä sekajäteastia tulee tyhjentää vähintään neljän viikon välein.
Erilliskeräysvelvoite koskee käytössä olevia kiinteistöjä, myös vapaa-ajan asuntoja eli kesämökkejä.
– Se että jätettä kertyy vähäinen määrä, ei oikeuta vapautukseen keräyksestä. Olemme lähettäneet erilliskeräyksestä kirjeen suurimmalle osalle asukkaista, joita asia koskee. Loput kirjeet ja muistutuksia lähetetään vielä syksyn ja alkuvuoden aikana, Rajala sanoo.
Uusi laki astuu voimaan siten, että viimeinen takaraja on 2024 heinäkuussa. Jokaisella alueella on omat siirtymäajat; Salossa siis tämän vuoden loppu. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Espoossa velvoite on jo alkanut, Vantaalla ajankohta on loppuvuodesta ja Helsingissä ensi vuoden alkupuolella.
Biojätteen keräys siirtyy lakimuutoksen vuoksi vuoden alussa kunnan tehtäväksi. Jos kiinteistölle on hankittu kompostori, siitä on ilmoitettava jätehuoltolautakunnalle verkkosivujen OmaLSJH-palvelun kautta tai soittamalla.
– Kiinteistöillä olevien biojäteasioiden tyhjennyksestä ja aikataulusta sovitaan asiakkaan kanssa. Myös jo aiemmin käytössä olleiden biojäteastioiden tyhjennys siirtyy kunnan järjestämäksi Salossa ensi vuoden alkupuolella.
Rajalan mukaan laki on asiassa yksiselitteinen.
Salon kaupunki hoitaa velvoitteensa omistusosuudella kuntien omistamassa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ssä, jonka vuodelle 2024 suunnitellut muutokset hinnoittelussa kannustavat biojätteen lajitteluun.
– Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnassa valmistellaan jätetaksan päivitystä ensi vuodelle. Osana uudistusta biojätteen käsittelymaksua suunnitellaan alennettavaksi 20 prosentilla.
Allosten kompostori toimii kuten odotettu
Salon keskustan tuntumassa tilavassa omakotitalossa asuvat Bettina ja Jukka Allos hankkivat kompostorin pian saatuaan asiaa koskevan kirjeen Lounais-Suomen Jätehuollolta.
– Ostimme sen Salon Omakotiyhdistyksen kautta ja otimme sen käyttöön keväällä. Olemme jo kurkanneet, minkälaista multaa sieltä tulee.
Allokset kertovat oppineensa pikkuhiljaa, kuinka biojätteen kanssa kannattaa toimia sisätiloissa.
– Hankimme kannellisen astian, koska biojäte alkaa tuoksua melko nopeasti. Senkin olemme oppineet, että biojätepussit vuotavat kovin helposti, Allokset naurahtavat.
Isossa pihassa riittää sijoituspaikkoja kompostorista syntyvälle mullalle. Kananmunankuoret eivät maadu samalla tavalla kuin muu biojäte, mutta niidenkin kanssa pärjää.
– Kompostoriin laitetaan sekaan aina karhiketta tai kuivuneita lehtiä, tuoreen mullan heitämme alkuun rodon alle maatumaan lisää.
Allokset näkevät monen muun tavoin biojätteen erilliskeräyksen kannatettavana toimintana. Pakko ei koskaan kuulosta hyvältä, mutta kompostorin käytöstä tuli nopeasti tapa ja biojäte kulkee sinne yhtä helposti kuin sekajäte roskikseen.
– Kahden hengen taloudessa biojätepussi kulkeutuu pari kertaa viikossa kompostoriin.
Kuuden asunnon rivitalossa asuva Marjatta Hyttinen kertoo, että taloyhtiön roskakatokseen hankittiin biojäteastia noin vuosi sitten.
– Tämä riittää meille hyvin. Samalla sekajätteen määrä on vähentynyt, Hyttinen sanoo ja näkee biojätteen erilliskeräyksen hyvänä asiana kaikkien kannalta.
Tällä hetkellä biojätteen keräysastian vuokraaminen maksaa kahden euron molemmin puolin kuukaudessa tyypistä riippuen. Tyhjennyskerran hinta on reilut seitsemän euroa.
Hyvän kotimaisen kompostorin saa muutamalla sadalla eurolla. Kompostori maksaa itsensä takaisin parhaimmillaan parissa kolmessa vuodessa, kun säästöä syntyy myös oman multatuotannon kautta.
Pekka Mäenpää
