Vastailmestynyt ”Ylellinen elämä” kuvaa YLEn brändin kehitystä
monta hienoa vuotta.
Pekka Mäenpää
Suomen Yleisradio – nyttemmin Yle on brändinä tuttu kaikille suomalaisille.
Millä tavalla Ylen tunnettuus ja brändi ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana, selviää salolaislähtöisen Tuire Nuolivirran tuoreesta teoksesta ”Ylellinen elämäni – pitkä taival mediatalon matkassa”.
Kirja kuvaa Yleisradion brändin kehitystä yhtiön perustamisesta 2010-luvulle saakka. Teoksen kustantaja Edita sanoo Ylen olevan merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa, ja sen brändikehitys on laajassa merkityksessä samalla osa suomalaisen yhteiskunnan brändihistoriaa.
-Ylen brändiä on kirjoittajan havaintojen mukaan rakennettu jo silloin, kun brändi käsitteenä oli vielä tuntematon.
Ehdin lukea Nuolivirran kirjan pääpiirteittäin. Tavatessamme kirjoittajan kanssa kesäisenä sunnuntai-iltana Salonjokilaakson toimituksessa keskustelu polveili paitsi kirjan myös Ylen viime vuosien haasteiden parissa. Ne ehtivät heikentää yhtiön brändimielikuvaa monen suomalaisen silmissä.
Pohdimme Nuolivirran kanssa muun muassa sitä, kuinka Ylen asema julkisen palvelun tuottajana ja Suomen vahvimpana mediatalona on ollut monenlaisen arvioinnin kohteena. Kaupalliset mediatalot ovat arvostelleet Ylen voimakasta panostamista digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja vahvaan maakunnallisen uutistoimintaan.
Ison kolhun Yleisradion brändille aiheutti pääministeri Juha Sipilän suivaantuminen Ylen Katera Steel uutisointiin ja siitä edenneet tapahtumat talon sisällä. Osa talon näkyvistä toimittajista ilmaisi selkeästi epäluottamuksensa päätoimittaja Atte Jääskeläisen toimintaa kohtaan ja irtisanoutui Ylen palveluksesta. Myöhemmin myös Jääskeläinen joutui jättämään tehtävänsä.
Yle kertoo verkkosivuillaan tehtäväkseen tukea kansanvaltaa ja vahvistaa suomalaista kulttuuria sekä näyttää monipuolinen ja monikulttuurinen kuva maailmasta.
-Kaikilla suomalaisilla tulee olla myös yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa, kokea elämyksiä, viihtyä sekä sivistää ja kehittää itseään, yhtiö sanoo.
Nuolivirta on rakentanut teoksensa Ylellinen elämäni – pitkä taival mediatalon matkassa” kronologisesti ja kirja jäsentyykin luontevasti pääjohtajakausittain. Jokaisella kuudella johtajalla oli painotuksensa ja ratkaisunsa muuttuvan maailma tuomiin haasteisiin.
Kirjan painopiste on viimeisissä vuosikymmenissä, tapahtumissa, joista Nuolivirta kertoo oman kokemuksensa kautta.
Julkisen palvelun mediatalolla on laissa säädettyjä tehtäviä ja omalla nimellään kulkeva vero, jolla sen toiminta ja yli 2800 vakituisen työntekijän palkat kustannetaan.
Nuolivirta oli itse Ylen palveluksessa – koulutustoiminnassa, markkinoinnissa ja viestinnässä – liki 40 vuotta. Hän johti useita yhtiötasoisia, strategisia projekteja brändikehityksestä ja ilmeuudistuksista digisiirtymään, Ylen kansainvälistä journalismikoulutusta unohtamatta ja avaa kirjassa omakohtaisia kokemuksiaan kuuden toimitusjohtajan kausilta.
-Yle on mahtava kokemus. Sydämeni sykkii hyvin toimitetuille, luotettaville uutisille, koskettaville ohjelmille, upealle yleisösuhteelle, johdon rohkeille päätöksille, peräänantamattomuudelle ja tulevaisuudenuskolle, Nuolivirta sanoo.
Hän kertoo saaneensa luvan toimitusjohtaja Lauri Kiviseltä Yleisradion arkistojen käyttöön.
-Jäin 2013 vapaaherrattareksi ja sen jälkeen mietin mitä tekisin tulevaisuudessa. Perustin oman yrityksen, Nuolivirta sanoo.
Salon Yhteiskoulusta 1969 ylioppilaaksi päässyt median moniottelija kävi Salossa myös kauppaopiston. Myöhemmin ovat kiinnostaneet puheoppi, kasvatustiede, journalismi ja johtaminen.
-Isälläni Helmer Laaksolla oli Salossa vesijohtoliike. Perheessämme oli viisi tytärtä, vietin nuoruuteni Tiikarinkadulla, Nuolivirta muistelee.
Edelleen siteet Saloon ovat vahvat, sillä perheen toinen tukikohta sijaitsee Suomusjärvellä.
-Osa siskoistani ja parhaat kaverini asuvat edelleen Salossa.
