Perheyhtiössä kannustetaan kierrättämään
Salon Hyötykäyttö Oy aloitti syksyllä sekalaisen rakennusjätteen, puujätteen, risujen ynnä muun jätteen vastaanoton Metsäjaanussa, johon yhtiö on rakentanut mittavan hallin toimistotiloineen.
Toimitusjohtaja Mikko Brandt kertoo, että kuluttajat voivat tuoda uuteen toimipisteeseen kotipihansa risuja ja muuta puutavaraa. Mutta varsinaisesti uudet tilat Metsäjaanun Kiertotalouspuistoon on tehty salolaisia ja lähialueiden yrityksiä ja niiden kierrätettäviä materiaaleja varten.
– Investointi on yrityksemme historian suurin, kaikkiaan laitteineen noin 1,5 miljoonaa euroa. Hallin ja toimistorakennuksen lisäksi tässä on kaiken kaikkiaan noin kaksi hehtaaria asvaltoitua ja viemäröityä aluetta käytössämme, Brandt kertoo.
Viereiselle tontille on alustava ajatus samansuuruisen tilan varaamisesta, mutta sen vuokraamisesta ei ole tehty päätöksiä.
– Olemme erikoistuneet yrityksiltä tulevan uusiokäyttöön tarkoitetun jätteen käsittelyyn ja kierrätykseen. Otimme tänä vuonna käyttöön uuden ja tehokkaan murskaimen energiajakeen valmistukseen.
Salon Hyötykäyttö perustettiin vuonna 1988 Salon Jätehuolto Oy:n tytäryhtiöksi. Nyt tilanne on muuttunut toisin päin, sillä 1973 alkunsa saanut Mikon isän perustama Salon Jätehuolto Oy on fuusioitu osaksi Salon Hyötykäyttöä.
– Toiminta saatiin tällä tavalla yksinkertaisemmaksi. Jätehuolto jätettiin pois, koska hyödyntämisaste lisääntyy lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Toisaalta lähes kaikki toiminta on nykyään hyötykäyttöä, eihän sellaista termiä kuin sekajäte ole enää edes olemassa, Mikko sanoo.
Salon Hyötykäyttö on perheyhtiö sanan varsinaisessa merkityksessä. Osakkaina ovat Mikon ja edesmenneen Esa-veljen perheet ja töitä riittää kunkin osaamiselle.
– Isä aloitti aikanaan jätteiden kuljetuksen traktorin ja peräkärryn kanssa. Nyt meillä on 26 ihmistä töissä; toistakymmentä kuljettajaa ja loput lajittelussa ja käsittelyssä Satamakadulla ja täällä Metsäjaanussa.
Eero Brandt kertoo olleensa pikkupojasta asti kesätöissä perheen yrityksessä. Logistiikka-alan oppisopimuskoulutuksen jälkeen alkoi vakituinen pesti.
– Faija päätti, multa ei kysytty, Eero virnistää.
Tosiasiassa perheen nuori mies on kasvanut kiinni mielenkiintoiseen alaan, joka kehittyy joka päivä.
– Yritysten kierrätettävien jätteiden käsittely kehittyy koko ajan ja siinä riittää opeteltavaa.
Toisaalta Salon Jätehuollon teipein varustetut autot hakevat sopimuskotitalouksiensa jätteet ja vievät ne Korvenmäkeen. Ensimmäinen kuorma uuden Ekovoimalaitoksen suureen tulipesään kipattiin koekäyttöä varten viime viikolla.
– Kotona kierrätys ei ole vaikeaa, se on viitsimisestä kiinni, Eero sanoo.
Salon Hyötykäytössä kehittämistehtävissä työskentelevä Jouni Kaiku on nähnyt ympäristöasioiden ja jätehuollon kehityksen jo pitkältä ajalta. Salon Hyötykäytössä esimerkiksi rakennusjätettä lajitellaan ja seulotaan monin eri tavoin. Sitä murskataan, erotellaan, seulotaan, imetään, puhalletaan ja käytetään myös magneetteja apuna.
– Tällä tavalla saadaan jätepartikkelit erotettua toisistaan. Prosessin ansiosta kerätty jäte pystytään käsittelemään paikallisesti ja yhä pienempi osuus päätyy polttolaitokseen, Kaiku sanoo.
Salon Hyötykäytön päätoimipiste on edelleen Satamadulla, johon Salon yrityksen muuttivat aikanaan Hansan tulipalon seurauksena.
Toimitusjohtaja Mikko Brandt kertoo, että yrityksen toiminnasta kotitalouksien jätteiden keräys ja kuljetus vanhan Salon, Halikon, Muurlan, Kiikalan, Kuusjoen ja Suomusjärven alueilla tuo noin puolet liikevaihdosta.
Salon Hyötykäyttö toimii alalla, jossa lainsäädäntö, tekniikka ja tavat toimia kehittyvät kokko ajan. Jätteet ja ympäristön tila koskettavat jokaista ihmistä. Mikko Brandtin mukaan keskustelu jatkuu varmasti niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti.
– Paikallisesti kuluva poikkeuksellinen vuosi on näkynyt erityisesti vaihtolavojen tarpeena; meillekin niitä on tilattu tehtaalta lisää. Kodeissa ja yrityksissä tehdään isoja siivouksia ja remppaa. Siihen vaikuttaa varmasti myös etätyö.
Mikko Brandtin mukaan lainsäädännön muutokset ja paikalliset päätökset vaikuttavat paljolti siihen, mitä yrityksen tulevaisuus on kotitalouksien jätteenkeräyksen ja kuljetuksen parissa. Sen enempää siitä ei kannata juuri nyt keskustella.
Sen sijaan yritysten palveleminen ja niiden tuottamien jätteiden käsittely on alue, johon uskaltaa investoida ja jota voi kehittää myös Salossa.
– Nyt on poikkeusvuosi, mutta normaalisti käymme Euroopassa useamman kerran vuodessa alan messuilla hakemassa tietoa alan kehityksestä, Mikko kertoo.
Pekka Mäenpää
