Salo kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen esitteli talousarvioehdotuksen vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman vuosille 2026-2028. Kaupunginvaltuuston on määrä hyväksyä ne joulukuun kokouksessa.
Arvioihin ja suunnitelmiin on vaikuttanut merkittävästi valtakunnalliset muutokset, kuten hankintalain uudistus, kuntien ja valtionosuuksien kokonaisuudistus. Talousarviosta paistaa kuitenkin toiveikkuus.
– Voidaan sanoa, että menossa on investointivuodet. Ei tässä tarvitse alkaa levittelemään tuhkaa Salon kaupungin päälle, Korhonen lupaa.
Talousarviosta paistaa selkeä luotto tulevaan. Toimintaa ohjaavat edelleen Salon kaupunkistrategia 2030 – Avaimet kaikkiin oviin, johon kuuluvat arvot: rohkeus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja ystävällisyys, sekä visio kestävämmästä Salosta.
Salon haasteina ovat väestörakenteen muutos ja edelleen nousussa oleva työttömyys.
– Meillä syntyvyys on ollut toivottua vähäisempää ja luonnollinen poistuminen sitten taas suurempaa. Tämä näkyy muun muassa kaupungin verotuloissa, kun tasapaino verotulojen ja tukien saajien välillä ei ole suhteessa, kuvaa kaupungin talousjohtaja Maria Kulmala.
Hän kuitenkin korostaa, että sivistyspalveluiden osalta lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen ja tukeminen on tärkeää, sillä he ovat kaupungin ihmisryhmänä aktiivisin palveluiden käyttäjä.
Isoina investointihankkeina ovat myös alueen koulut, kuten Uskelan koulu ja päiväkoti neljällä miljoonalla. Perniön uutta yläkoulua ja lukiota varten taas on varattu 8,7 miljoonan budjetti.
Ylipäätään investointihankkeiden piiriin kuuluu monia kunnostushankkeita, mutta myös uudishankkeita kuten viiden miljoonan euron uudisrakennus jäähalliin. Isoja satsauksia tulevaan ovat vuonna 2028 järjestettävät Asuntomessut ja Turusta Helsinkiin kulkeva Länsirata, jonka maksajina toimivat kunnat. Tulevan radan kustannuksia ei ole ensi vuoden talousarviossa kuitenkaan huomioitu, sillä siitä koituvat kustannukset alkavat vasta vuonna 2027.
– Kunnostusta tullaan tekemään koko Salossa, kuten listalla olevista kohteista voi nähdä. Esimerkiksi kouluihin tehtävistä korjaustöistä ja isoista Salon veden investoinneista, painottaa kaupungin tekninen johtaja Teemu Virtanen.
Korhosen mukaan kuntien talous on valtakunnallisesti katsottuna heikentynyt. Hän uskoo asian johtuvan maanlaajuisista muutoksista, jotka vaikuttavat Salonkin alijäämään.
– Esimerkkinä työttömyys- ja valtionosuuskysymykset, jotka varmasti vaikuttaa kuntien talouden heikkenemiseen ja koskettaa asioita laajalti, Korhonen pohtii.
Alijäämää Salon kaupunki tekee ensi vuonna arviolta kahdeksan miljoonaa euroa. Lainaa kaupungille on arvioitu ensi vuodeksi 92 miljoonaa.
– Iso tekijä on sotepalveluiden kiinteistöt, joiden omistusmuutos vaikuttaa kaupungin tuloihin, mutta tarkkaa euromäärää on vaikea kaikkien kiinteistöjen suhteen sanoa, sillä osa kiinteistöistä jää kaupungille. Meillä ei ole kaikkiin tiloihin valmiina lopullisia vuokrasopimuksia, Korhonen antaa esimerkin.
Hänen mukaansa arviossa on täytynyt ottaa mukaan epävarmuustekijöitä, sillä kaikkien kaupungilta siirtyvien kiinteistöjen kuntoa ja korjaustarvetta ei tiedetä. Talousarvioon on siis laskettu mukaan varautumista eri tilanteisiin.
– Mahdollisuutena voi olla myös hybridimalli, jossa osa (kiinteistöistä) myydään ja osa siirretään, Virtanen täydentää.
Korhonen painottaa, että kaupunki pystyy myös mukautumaan mahdollisiin muutoksiin.
Nelli Spännäri
