Kirjastopalvelut ovat viime vuosina tasaisesti monipuolistuneet. Merkittävänä tekijänä toimii digitaalisten verkostojen kasvavat mahdollisuudet, joihin kuuluvat muun muassa jo monen meistä omaksumat e-kirjat, näköislehdet sekä verkkokirjaston käyttö.
Salon pääkirjaston palvelupäällikkö Jaakko Lind kuvailee, että digitaalinen siirtymä on vilkastuttanut kirjastopalvelujen käyttöä kokonaisvaltaisesti.
-Lainatilastoissa on näkyvissä tasainen kasvu. Se on tietysti asia, josta voimme olla ylpeitä. Kirjaston merkitys yhteiskunnassa on säilynyt, ellei jopa kasvanut, sillä nykyään lukeminen, lainaaminen ja oppiminen tapahtuu yhtä helposti verkossa kuin kirjastossa paikan päällä käymällä.
Vaski-kirjastoihin eli Varsinais-Suomen kirjastoverkostoon liityttiin Salossa vuonna 2015, ja tätä nykyä Vaskiin kuuluu yli 50 varsinaissuomalaista kirjaston toimipaikkaa tai kirjastoautoa. Vaski-kirjastojen palveluihin kuuluvat muun muassa yhteinen verkkokirjasto, jonka kautta mahdollistuu aineistojen etsiminen, varaaminen ja tilaus haluamaansa kirjastoon sekä mahdollisuudet digitaalisten aineistojen hyödyntämiseen.
Verkkokirjaston palvelut nousevat ensimmäisenä esiin sekä asiakkaiden että kirjaston henkilökunnan kanssa keskustellessa. Verkkokirjasto on ollut käytössä Salossa heti sen jälkeen, kun kunta liittyi kirjastoineen osaksi Vaskia, ja sai pian suosiota salolaiskäyttäjissä.
-Kun ihmiset tottuivat verkkokirjastoon, se omaksuttiin meillä nopeasti. Esimerkiksi myöhästymismaksut ja aineistojen saatavuuden tarkistaminen sujuvat sen kautta helposti millä vain älylaitteella tai tietokoneella.
Verkkokirjaston jatkuvasti yleistynyt käyttö on Jaakko Lindin mukaan vähentänyt yhteydenottoja, myös käyntejä paikan päällä kirjastoissa, vaikka todellisuudessa on lisännyt lainatilastossa näkyvien lainausten määrää.
Pääkirjaston varaushyllyn luona haastateltu kuusjokelainen Jussi Tammi kertookin kuuluvansa heihin, jotka käyttävät verkkokirjastoa jatkuvasti. Hän varaa aineistot netissä, ja noutaa ne saapumisilmoituksen tultua paikan päältä. Salon pääkirjasto on hänen vakiopaikkansa, sillä se on sopivasti työmatkan varrella.
-Tämä on tosi hyvä järjestelmä. Aloitin sen käytön jo silloin, kun se oli vielä maksullinen.
Jussi sanoo olevansa aktiivinen lukija. Tälläkin kertaa mukaan on tarttunut hänen suosikkigenreään, dekkareita, ja etenkin suomalaisten kirjailijoiden teokset ovat hänen makuunsa.
-En juurikaan käytä muita kirjastopalveluja. Perinteisiä kirjoja saa mielestäni tästä helposti luettavaksi, hän toteaa.
Myös muista kirjaston tarjoamista sähköisistä palveluista on verkkokirjaston ohella tullut käyttäjiltä kiitosta ja niiden toimivuus on havaittu sujuvaksi.
-Lehtien lukemiseen tarkoitettu ePress on palvelu, joka tuo sanomalehdet kaikkien paikallisten asukkaiden luettaville. Se on toiminut tarkoituksessaan erittäin hyvin. Kuljetus- ja saatavuusongelmat eivät ole esteenä, ja toisin kuin fyysisten lehtien osalta, jokaisesta luetusta numerosta jää merkintä meidän tietoomme. Se kertoo, mikä lukijoita kiinnostaa. Myös tiettyyn ajalliseen rajaan asti arkistonumeroiden säilyttäminen käy kätevästi, Jaakko Lind sanoo.
Hänen mukaansa ePressin tai muun e-aineiston käyttö ei ole ikäsidonnaista.
-Monet toki käyttävät molempia, sekä fyysistä aineistoa että verkosta ladattavia. Moni lukee sanomalehtensä mielellään paikan päällä kirjastossa, mutta myös kotona omalta laitteelta käsin. Kyseessä on lähinnä ihmiskohtainen mieltymys.
Pääkirjaston asiakastietokoneet sekä tulostus- ja skannausmahdollisuudet ovat olleet käytössä jo pitkään. Nykyäänkään niiden käyttö ei jäänyt pois, vaan asioiden hoitoon sekä netissä surffailuun pysähdytään yhä edelleen julkisten tietokoneiden äärelle ja etenkin kesäkaudella mökkiläiset ja muut matkailijat erottuvat tulostuspalvelujen suosijoina.
-Osa kävijöistä ei periaatesyistä hanki omaa tietokonetta, kun asiat voi hoitaa maksutta myös kirjastossa. Tietokone on kallis hankinta, jonka tekniikka vanhenee nopeasti. Myöskään tällaiset valinnat eivät ole ikäkysymyksiä, vaan meitä on moneksi, hän kiteyttää.
Digitalisaation kasvu näkyy myös kokonaan uusien hankkeiden muodossa. Suomen kuntien yhteinen e-kirjasto on nimittäin kaavailtu avautuvaksi tämän vuoden huhtikuussa.
Askel on merkittävä. E-kirjastohanke takaa sähköisen aineiston saatavuuden, eli e-kirjojen ja äänikirjojen sekä aikakauslehtien digitaalisten näköisversioiden mahdollisimman monille, maantieteellisestä sijainnista ja kotikunnasta riippumatta. Kaksivuotista hanketta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen avautumista odotetaan Salon kirjastoissa innolla.
Uusista innovaatioista huolimatta Jaakko Lindin väite kirjaston säilyneestä suosiosta vierailukohteena ja ajanviettopaikkana pitää kuitenkin paikkansa. Tätä todistavat pertteliläiset Jani ja Elian Närvänen, jotka olivat tulleet paikan päälle tutkimaan, millaista tarjontaa kirjaston hyllyiltä löytyy. Eikä käynti ollut heille mikä tahansa, vaan ihan ensimmäinen käynti Salon pääkirjastolla.
-Muutimme Pertteliin reilut puolitoista vuotta sitten Rovaniemen kulmilta, etenkin rouvan töiden perässä.
Myös Jani Närvänen kertoo monen muun salolaisen tavoin käyttävänsä muun muassa äänikirjapalveluita, joten tarvetta käydä paikan päällä kirjastoissa ei varsinaisesti ole ollut. Tänään uteliaisuus kuitenkin voitti.
-Jossain määrin on tullut käytettyä ePress- ja muita sähköisiä kirjastopalveluita. Tänään matkaan on kuitenkin tullut ihan perinteisiä lastenkirjoja, kolmisen kappaletta, Jani ja Elian esittelevät.
Suomusjärven kirjastossa omatoimipalvelu saanut kiitosta
Vaski-kirjastojen laajaan verkostoon kuuluu Salon seudulla monia tiedon, taidon ja viihteen aarreaittoja ja niiden toimipaikat löytyvät lähes joka kylän keskustasta. Myös Suomusjärven kirjaston valikoimiin kuuluu paljon sitä, mitä suurempiikin kirjastoihin – ja mitä sen omista hyllyistä ei etsivä löydä, on aineistoa helppo tilata verkkokirjaston palvelujen kautta paikan päältä noudettavaksi tai napata e-aineistona heti luettavaksi.
Verkkokirjaston ja muiden digitaalisten palvelujen suosio on näkynyt kaikissa Salon alueen kirjastoissa. Kirjastosihteeri Tarja Pasanen on havainnut myös, että kirjaston aukioloaikojen laajeneminen omatoimikirjastojen myötä on tuonut kiiteltyä vapautta kirjaston palvelujen käyttöön.
-Lainaajia on ollut enemmän. Kirjaston käyttö ei ole enää sidottu henkilökunnan työaikoihin, mikä tietysti tuo mahdollisimman monille tilaisuuden lukea ja opiskella maksutta, oman ajankäytön mukaan.
Varsinkin viikonloppuisin on hänen mukaansa käyty Suomusjärvellä erityisen paljon. Samoin joulun alla ja pyhäpäivinä, kun monilla on ollut vapaata.
-Dekkarit ja jännityskirjat pitävät pintaansa suosiossa. Mutta joitain klassikkojakin on noussut jälleen pintaan, esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjoissa Susikoira Roi sen tarinoista tehdyn uuden elokuvan myötä, Tarja Pasanen pohtii.
Muurlalainen Anita Karjalainen on kahden pienen kirjaston vakiokävijöitä – Muurlan ja Suomusjärven. Hän sanoo suosivansa perinteisiä kirjoja, perinteisesti kirjaston hyllyltä luettavaksi lainaten.
-Suomusjärven kirjasto on kätevästi matkan varrella, kun menen mökille. Siksi täällä tulee käytyä varsin usein, sijainti on niin sopiva. Samalla tulee käytyä vieressä kaupassa. Ja hyllyiltä löytyy luettavaa, josta pidän, hän kertoo hymyillen.
Myös Anita Karjalainen kehuu omatoimikirjaston mahdollistamia aukioloaikoja.
Kuten monissa muissakin Salon alueen Vaski-kirjastoissa, Suomusjärvelläkin toimii kirjastopalvelujen yhteydessä kaupungin palvelupiste. Saatavilla on muun muassa uusia Salo vapaalla -oppaita ja yli 65-vuotiaille jaetaan kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä jäisten kelien turvaksi, niitä löytyy myös kaikista muista palvelupisteistä, muun muassa kaupungintalon infosta sekä muista kirjastoista pääkirjastoa lukuun ottamatta.
Melissa Koponen