Suomen ensimmäinen ammattimainen luontovalokuvaaja Hannu Hautala (1941–2023) saa tähänastisesti suurimman museonäyttelynsä Salon Taidemuseo Veturitalliin. Näyttely kantaa nimeä Poika, joka rakasti lintuja.
– Kyseessä on laaja näyttely, eikä Galleria Sivuraiteella nähdä nyt pienimuotoisempaa kokonaisuutta. Hautalan näyttely on monipuolinen, ja siinä on mukana Tuomas Skopan suunnittelema äänimaisema, Ylen Elävän arkiston dokumentti Hautalasta sekä Juhani Karhumäen ääniopasteet eri lintulajeista, kertoo museonjohtaja Susanna Luojus.
Näyttelyn valmistelu alkoi loppuvuodesta 2023 pian Hautalan kuoleman jälkeen.
– Hannu Hautala -säätiö otti yhteyttä ja kysyi, olisimmeko kiinnostuneita valokuvanäyttelystä. Totta kai olimme, sillä se sopii hyvin museon valokuvanäyttelyn periaatteisiin ja luontoteema istuu Saloon, Luojus kuvaa.
Näyttelyssä on esillä yli sata valokuvaa, ja se kattaa Hautalan uran yli viiden vuosikymmenen ajalta. Näyttelyn on kuratoinut Elina Heikka, joka vietti paljon aikaa Kuusamossa, missä säätiön arkisto sijaitsee.
– Hautala oli luova ja runsas persoona, hyvä puhuja, joka nautti ihmisistä ja ruoasta. Valokuvanäyttelyt hän näki usein tilaisuutena markkinoida ajankohtaisia kirjojaan, joihin hän kokosi laajaa kuvavarastoaan, Heikka kertoo.
Hautala julkaisi itse 30 kirjaa, joista 15 graafikko Markku Tantun kanssa. Hänelle olivat ominaisia myös diaillat, joissa hän esitteli ottamiaan kuvia ja kertoi eloisia tarinoita kuvausretkiltään.
– Näyttelyssä on vain yksi kuva syksyltä, sillä niitä on arkistoissa hyvin vähän. Pimeät kuukaudet oli hyvä käyttää kirjojen kokoamiseen, ja kuvaamaan lähdettiin taas, kun kevään valo lisääntyi, Heikka selittää.
Näyttely sisältää neljä vuodenaikaa, joiden ympärille Tuomas Skopa on rakentanut 12 minuutin äänimaiseman tukemaan valokuvia.
– Hautalan valokuvissa, kuten luontokuvissa yleensäkin, ihminen ja rakennettu ympäristö on häivytetty, mutta Skopan ääniteoksessa ihminen on pienesti läsnä, toteaa museon intendentti Minna Nyqvist.
Heikka kertoo, että myös luontokuvaukseen kuuluu tietynlaista manipulointia ja kuvankäsittelyä: Hautala jätti tietyille paikoille ruokaa, jotta linnut tulivat kuvausetäisyydelle, ja hän saattoi asettaa negatiiveja päällekkäin saadakseen halutun lopputuloksen eri elementeistä.
– Hautalan aloittaessa luontokuvauksen 1960–70-luvuilla, se ei ollut hohdokasta. Kuvauskojuissa oli alkeelliset olot, ja siellä vietettiin pitkiäkin aikoja halutun kuvan saamiseksi, Heikka kertoo.
Hautala kiinnostui luontokuvauksesta jo nuorena ja luopui autokorjaajan päivätyöstään 1970-luvulla ryhtyäkseen täysipäiväiseksi luontokuvaajaksi. Hänellä oli laajat luontokuvaajien verkostot, joiden kautta hän sai tietoa eri kuvauspaikoista.
Hautalalla ei ollut lapsia joten hän perusti Hannu Hautalan säätiön vuonna 2017 turvatakseen elämäntyönsä säilymisen.
– Halusimme koota näyttelyyn muutakin kuin Hautalan tunnetuimmat teokset, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan hänen tuotantoonsa. Näyttely kiinnostaa varmasti niin valokuvaus- ja luontoharrastajia kuin laajempaa yleisöäkin, Luojus arvioi.
Poika, joka rakasti lintuja -valokuvanäyttely on esillä Salon Taidemuseo Veturitallissa 24. tammikuuta – 3. toukokuuta 2026.
Nelli Spännäri
