Perniön museon kokoelmissa on komeat vaunut, jotka ovat aikanaan kuuluneet Melkkilän kartanon eversti J. H. Hästeskolle (1741–1790) ja hänen puolisolleen Beata Helena von Morianille (1754–1841). Vaunut olivat alun perin sävyltään kellertävät, mutta myöhemmin ne maalattiin tummiksi.
Kartanon tytär Beata Helena avioitui 1770. Häntä kuvattiin aikalaistarinoissa poikkeuksellisen kauniiksi, ja liittoa eversti Hästeskon kanssa onnelliseksi. Elämä Melkkilässä järkkyi sen jälkeen, kun aviopuoliso liittyi Anjalan kapinaan, jossa suomalaiset upseerit vastustivat kuningas Kustaa III:n sotaa Venäjää vastaan. Hästeskoa syytettiin lisäksi majesteettirikoksesta, sillä tiedettiin miehen kiivastuksissaan tarttuneen itsensä kuninkaan rintapieliin. Kun Hästesko vangittiin, Beata Helena ja uskollinen palvelija Lindholm seurasivat mukana Ahvenanmaalle asti. Siellä puolisot erosivat, ja kerrotaan Beata Helenan aavistaneen, että hyvästijättö olisi lopullinen.
Seuraavana syksynä Lindholm palasi Tukholmasta ja kertoi tapahtuneesta. Everstin pelastamiseksi oli tehty useita yrityksiä, ja jopa kreivi Munck oli tarjonnut apuaan. Viime hetkellä oli ehdotettu, että Hästesko vaihtaisi vaatteensa rovasti Walleniuksen kanssa ja pakenisi, papin jäädessä hänen sijaansa vankilaan. Hästesko hylkäsi kaikki ehdotukset, toivoen ehkä armahdusta loppuun asti. Toisin kuin muut kapinan upseerit, hän ei saanut armoa. Ennen teloitustaan Hästesko antoi kultakellonsa Lindholmille ja lähetti kihlasormuksensa puolisolleen viimeisten terveisten kera.
Beata Helena von Morian eli loppuelämänsä Melkkilän kartanossa, suurimmaksi osaksi erillään muusta maailmasta. Hänen määräyksestään vaunut maalattiin mustiksi. Kirkas väri peittyi syvään tummuuteen, ja niistä tuli suruvaunut. Matkatessaan lastensa kanssa lähinnä vain jumalanpalvelukseen, ihmiset hiljenivät ja ymmärsivät viestin: vaunut kantoivat muistoa miehestä, joka oli menettänyt henkensä Tukholman mestauslavalla.
Tässä sarjassa nostamme esiin kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Katja Pohtola
Salon historiallinen museo
