Pitkäportaassa sijaitseva Trömperi kätkee seiniensä suojaan monenlaisia tarinoita. Paikka on ollut alkuaan pappilan torppa, ja rakennuksen vanhin osa on 1700-luvulta.
Trömperiin 1830-luvulla avioitunut kauppias Fredrik Strömberg (s. 1797) alkoi kestitä kattonsa alla viereisellä Suurella Rantatiellä kulkevia matkalaisia. Kestikievarina paikka ehti toimia lähes sadan vuoden ajan eli aina 1920-luvulle asti. Se keräsi mainetta laajemminkin varsinaisena ilonpidon paikkana.
Tänä päivänä Trömperissä on jäljellä asuinrakennuksen lisäksi vain viereinen kanala, mutta aikanaan pihapiiri on näyttänyt hyvin erilaiselta. Paikalla on ollut useita rakennuksia tiiviisti kiinni toisissaan niin, että niiden keskelle muodostui suojaisa umpipiha. Kummassakin päässä oli lankkuportti ja ikkunoiden edessä luukut.
Umpinainen pihapiiri suojasi asukkaita niin susilta, rosvoilta kuin tuuleltakin.
Suojautumisen tarpeesta kertoo myös Trömperin toisena ulko-ovena toimiva susiovi. Pakaritupaan johtavassa eteisessä on kaksiosainen ovi, joka on mahdollista avata vain puoliksi yläosastaan. Siten pihamaalle oli turvallista kurkistaa avaamatta ovea kokonaan. Oven vieressä olevasta seinän tirkistysluukusta saattoi myös varmistaa etukäteen pihamaan olevan rauhallinen.
Nykyään Trömperin kestikievari on osa Salon historiallista museota ja se on suojeltu rakennusperintölailla.
Tässä sarjassa nostamme esiin kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään. Tervetuloa mukaan Salon tarinan äärelle!
Anna Väänänen,
Salon historiallinen museo
