Suomen Yrittäjät julkaisi hiljattain kuntabarometrin, jossa tutkittiin kuntien yrittäjäystävällisyyttä. Turun ympäryskunnat, kuten Lieto, Naantali ja Marttila pärjäsivät hyvin, mutta Salo ja Turku olivat pahnanpohjimmaisten joukossa mitattiin sitten elinkeinopolitiikan asemaa kunnassa tai kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä.
-Vuonna 2018 tehtiin Salossa kaupungin ja yrittäjien kanssa tavoitesopimus, johon kirjattiin yhteinen tavoite olla Suomen yrittäjäystävällisin kunta vuoteen 2023 mennessä. Tällaiset tavoitteet vaatisivat yhteisen tahtotilan, sanoo Jukka Alanko, Salon yrittäjien puheenjohtaja.
Yrittäjäystävällisyyttä voidaan parantaa monilla tavoilla. Salon yrittäjien hallituksella on mielessä useita ehdotuksia, joilla tilannetta voitaisiin korjata.
-On merkitystä sillä, kuka tekee yritysvaikutusten arviointeja. Niissä pitäisi ottaa huomioon yrittäjien lausumat. Kun asioista päätetään, pitää mukana olla asiantuntijoita, ehdottaa Laura Laakso.
-Kaavoitus on yksi epäkohta. Rakennuspäätökset tulevat nopeasti, mutta kaavan kanssa voi pahimmillaan kestää yli 10 vuotta. Tontteja pitää kaavoittaa ennakoivasti yritysten käyttöön. Ei yrittäjä voi odottaa vuosikausia, että kaavoitus saadaan liikkeelle, sanoo Jukka Alanko.
-Kaikkia yrityksiä pitäisi kohdella samanarvoisesti, oli kyseessä sitten suuryritys tai pienempi yritys. Tavoitteemme on, että kaikkia yrityksiä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti liikevaihtoon katsomatta. Ja kun houkutellaan uusia yrityksiä kaupunkiin, unohdetaan helposti, että Salossa toimii jo entuudestaan 5000 yritystä.
-Kunnalliset yhtiöt kilpailevat yksityisten yritysten kanssa. Kunnallinen yhtiö nauttii eduista, joita muilla ei ole. Kun kaupunki on osakkaana yrityksessä, sillä on sellaista ostopotentiaalia, jota muilla ei ole. Yksityisillä ei myöskään ole käytössään kaupungin takauksia, mikä antaa kunnallisille yhtiöille etumatkaa, pohtii Laura Laakso.
-Kunnallisesta yhtiöstä voi tulla kaupungille myös riippakivi, jos se ei menesty, lisää Mikko Jaakkola.
-Kaupungin tehtävänä on hoitaa infra ja koulutus, ei yritystoimintaa. Infra kun on kunnossa, yrittäjät eivät jää seisomaan toimettomina, kiteyttää Alanko.
Yrittäjien teeseissä toivotaan muun muassa, että yritysten lupa-asiat hoidettaisiin vuorojärjestyksessä, kaupungin virkahenkilöt olisivat tavoitettavissa kohtuullisessa ajassa ja palvelusetelit otettaisiin käyttöön laaja-alaisesti. Palvelusetelien käyttöönottoa puoltaa muun muassa se, että sen avulla pienempikin yritys saa mahdollisuuden tarjota palvelujaan.
Jukka Alanko muistuttaa, että yhteisen tahtotilan löytyessä muutos voi olla nopeaa.
-Esimerkiksi Kaarinassa on menty paljon eteenpäin, kun on tehty yhdessä päätös asioiden sujuvoittamisesta. Hyvän tason eteen on tehtävä työtä.
Kirsi Uusitalo
