Iso joukko urheiluseurojen edustajia kokoontui viime viikolla pohtimaan sisäliikuntapaikkojen riittävyyttä ja olosuhteita Salossa
Vapaa-aikajohtaja Antti Mattilan ideoimassa ”Sisäliikuntatilojen vakiokäytön tarpeet sekä lajiolosuhteet” -tilaisuudessa liikuntapalvelujen edustajat kertoivat nykytilanteesta; tilojen varausasteesta ja osin varustelustakin.
Selväksi tuli se, että suosituimmat salit palloiluun ja muuhun sisäliikuntaan sijaitsevat Salon keskustassa ja sen tuntumassa. Salolaisittain isoja ja hyviä liikuntapaikkoja on suhteellisen vähällä käyttöaseella esimerkiksi Kuusjoki-talossa ja Kiskohallissa.
Suosituin harjoittelupaikka on Salon Urheilutalo, jonka iltakäyttöaste oli tutkittavina viikkoina yli 90 prosenttia. Seuraavaksi eniten käyttäjiä oli Salohallissa, Halikon liikuntahallissa, lukiolla ja Moision koululla.
Valtuustosaliin kokoontuneet seurojen edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että tyhjiä vuoroja ei saisi tulla. Siksi eri syistä käyttämättä jääneet vuorot olisi hyvä saada muiden seurojen ja joukkueiden varattavaksi mahdollisimman helposti.
Etäisyydet osoittautuivat monipolvisessa keskustelussa ydinasiaksi liikuntasalien suosiossa. Myös salien koko ja korkeus vaikuttavat niiden mahdollisuuksiin palvella eri lajeja.
Liikuntasuunnittelija Päivi Suominen esitteli seuraväelle lukuja ja otannan salien käyttöasteesta kahdelta viikolta.
– Meidän sisäliikuntapaikoissamme toimii 123 yhdistystä. Liikuntayhdistysten lisäksi tiloissa liikuttavat ihmisiä muun muassa kansalaisopisto, eläkeläis- ja kansanterveysyhdistykset, yksityiset ryhmät, liikuntapalvelut omilla vuoroillaan ja tietysti koulut ja päiväkodit.
Osa toimijoista käyttää koulujen lisäksi liikuntahallien saleja päivisin ja niukkuutta jaetaan varsinaisesti klo 16-22 välisenä aikana. Primetime eli halutuimmat harjoitteluajat osuvat klo 17 ja 19 väliin.
– Salossa on käytössä 30 rakennusta, joissa kaikissa on liikuntasali. Kaikista saleista löytyvät käytössä olevat neliöt, metrimäärät ja korkeudet. Myös salin lattiapinnoitteet on listattu. Karttapohjaan on merkitty etäisyyksiä, Suominen esitteli.
Salossa tilanne on samanlainen kuin kaikissa Suomen kaupungeissa. Vuorotarpeita on enemmän kuin vapaita aikoja; lisäksi välineille on tarjolla vain rajallinen määrä säilytystiloja.
– Futsalissa käytetään käsipallomaaleja, salibandykentät mahtuvat vain joihinkin saleihin, ja esimerkiksi telinevoimistelussa tarvitaan isoja varastotiloja.
Liikuntapalvelujen mukaan isommat seurat tarvitsevat luonnollisesti eniten salivuoroja. Haastetta tulee siitäkin, että syksyn vuoroja anotaan jo keväällä. Mikään seura ei voi olla etukäteen täysin varma siitä, kuinka monta ryhmää syksyllä syntyy.
Oman vaikeuskertoimensa harrastamiseen tuo se, että esimerkiksi Salon lukion sali on poissa harjoituskäytöstä aina ylioppilaskirjoitusten aikana ja useampi muukin liikuntasali eri vaalien aikana.
Kuusjoella ja Kiikalassa iltakäyttöä oli hieman päälle 40 prosentille iltatunneista, vielä enemmän tilaa löytyi Muurlasta, Kiikalasta, Perttelistä, Suomusjärveltä ja esimerkiksi Märynummelta.
– Tätäkin kannattaa miettiä. Voitaisiinko lapsia kuljettaa viiden kilometrin sijasta 10-15 kilometrin päähän, vaikka aikuisten sopimin kimppakyydein, Suominen heittää.
Keskustelun aikana kävi selväksi, että lapsille aikaa vievät pitkät matkat ja toisaalta esimerkiksi klo 16 alkavat vuorot ovat hankalia. Toisaalta Kiskohalli ja Kuusjoki-talo ovat toimineet hyvin esimerkiksi lentopalloilijoiden viikonlopun turnauksissa. Myös Paikkujen aikatauluista ja maksuttomuudesta keskusteltiin.
Lauantain ja sunnuntain turnaukset tekevät välillä tiukkaa tilojen osalta, koska eri lajiliitot osoittavat seuroille turnauksia tiettyihin viikonloppuihin.
Vapaa-aikajohtaja Antti Mattilan mukaan monet keskustelussa esiin tuodut yksityiskohdat kertovat siitä, että tekemistä riittää. Hän toi useampaan otteeseen esille ajatuksen, että keskittämällä lajitoimintaa tiettyihin saleihin, niiden olosuhteita voitaisiin parantaa myös välineistön osalta.
Samaan aikaan tiloja voitaisiin saada tarpeeseen muualta kuin perinteisistä liikuntasaleista.
Salossa on mietitty vanhan jäähallin käyttöä uuden hallin valmistuttua. Jos rakenteet ovat kunnossa, siitä voisi saada kohtuullisin kuluin rakennettua tilan, jossa voisi harjoitella esimerkiksi futsalia ja salibandyä. Myös juoksusuora mahtuisi halliin.
Mattila sanoo pitävänsä tärkeänä jatkuvaa kommunikointia ja keskustelua seurojen ja liikuntatoimen kesken, mutta myös seurojen välillä. Samanlainen keskustelutilaisuus on suunnitteilla kulttuuritoimijoiden kanssa
– Tämä on ensimmäinen kokoontuminen; ensi vuonna katsotaan mihin on päästy.
Olosuhteet tarkoittavat Mattilan mukaan seinien lisäksi myös esimerkiksi vuorojen ajankohtia ja saatavilla olevaa välineistöä.
– Samalla pitää katsoa myös mahdollisuutta muiden tilojen uusiokäyttöön.
Keskustelun aikana mainittiin esimerkkeinä muun muassa jousiammunta, pesäpallo ja frisbeegolf, jotka tarvitsevat runsaasti tilaa ja erityisesti pituutta harjoitteluun.
– Tämän prosessin ajatuksena on löytää niin hyvät olosuhteet kaikille toimijoille kuin mahdollista. Tarveharkintamoraali on teidän hyveenne tila-asioissa, Mattila sanoi.
Salossa on joka tapauksessa edessä muun muassa Salohallin ja eri liikuntapaikkojen kunnostamista. Oheisharjoittelutilat ovat seuroja varten, kuntosalit on tarkoitettu kaikille käyttäjille.
Illan aikana heitettiin useita kehitysideoita. Muun muassa tekojäärataa toivottiin uuden hallin valmistuttua Halikon koulukeskuksen yhteyteen. Samoin ajanvarausjärjestelmä Timmiä toivotiin kehitettävän niin, että vuorojen peruminen ja peruutettujen vuorojen varaaminen onnistuisi paremmin. Lisäksi toivottiin ohjelmasta mobiiliversiota.
Pekka Mäenpää
