Ennen vanhaan asutus syntyi pitkälti jokivarsiin, hyvien kulkuyhteyksien ja kalavesien viereen. Historiasta innostuneille jokilaaksot tarjoavat edelleen kiinnostavia aikamatkakohteita ja varsinkin paikannimiä, joiden sisältämät sanat ovat jo katoamaisillaan ajan virtaan.
Halikonjokivarressa, Halikon kirkonkylästä lähes kuusi kilometriä luoteeseen on Märyn kylä kiinnostavine nimineen: Klinkanmäki, Kaakanmäki, Pihko, Satuli, Vesiliskonmäki, Sikamäki ja Räntlä.
Niiden takana on viimein Märyn tytärkylä Häävälä, jonka Linnamäellä on rautakautisen vallituksen jäänteitä. Jylhyydessään Häävälän Linnamäki ei paljon kalpene halikkolaiselle kaimalleen, paljon tunnetummalle Linnamäelle Halikon Rikalassa.
Häävälän Linnamäen itäpuoliset ja koilliset rinteet ovat erittäin jyrkät. Loivemmalla rinteellä on ainakin vielä 1800-luvulla ollut näkyvillä noin 12-metrinen vallin jäänne, joka on ajoitettu rautakaudelle. Paikka mainitaan Suomen muinaislinnojen luettelossa vuonna 1891, mutta sitä ei ole varsinaisesti tutkittu. Epämääräiselle kiveykselle voi siis olla myös luonnollinen selitys esimerkiksi muinaismeren rantakivikkona. Sotaisammasta historiasta kertonee kuitenkin paikan nimi Linnamäki.
Linnamäen takana on kaksikin Häävälän kylää, jotka ovat keskiajalla kuuluneet niin sanottuihin suomalaisen oikeuden kyliin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että alempana jokivarressa sijaitseva Ali-Häävälä ja ylempänä juoksulla oleva Yli-Häävälä ovat syntyneet joko rautakaudella tai viimeistään 1200-luvun alussa. Kylien alueelta ei tunneta muita rautakautisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta Märyn puolella on sitäkin enemmän: kalmistoja, asuinpaikkoja ja kuppikiviä. Häävälän linnavuori lieneekin ollut alun perin märyläisten turvapaikka.
Häävälän nimi on harvinainen ja lähes läpinäkymätön. Asiakirjoissa se on Häuälä, Heueleby tai Häfwälä. Kirkonkirjoissa nimi on kirjoitettu myös asuissa Häfvilä, Häfvälä ja Häfvelä. Mitä ihmettä häävä tarkoittaa?
Vanhin meille asti säilynyt Häävälään viittaava asiakirjamerkintä on vasta vuodelta 1440. Tuolloin Peder Häfwe oli Uskelassa todistamassa Vintilän tilan luovuttamista Uskelan uudelle kirkolle eli Kaivolaan rakennetun Pyhän Bartolomeuksen kirkon pappilaksi. Toiseksi vanhin merkintä Häävälän asukkaasta saattaa olla vuodelta 1464, jolloin Larens Haeffwie mainitaan Birger Trollen luetteloissa, jotka koskevat Turun linnan verotilityksiä. Hänet on kuitenkin merkitty Uskelaan, ei Halikkoon.
Suomen murteiden sana-arkiston mukaan Salon seudulla tunnetaan sana häävälä ~ häävelä merkityksessä ’lumihiutale’. Lumihiutaleista ei kuitenkaan ole ollut nimeämisperusteeksi, edes menneinä lumisempina aikoina. Ruotsin kielen sana hävel tarkoittaa sapilasta eli hamilaa, pitkiä heinänkuljetusseipäitä. Halikon vanhimmista kylännimistä gradunsa tehneen Timo Grönroosin mukaan näistä kumpikaan ei voi olla nimen taustalla, vaan siellä on jokin henkilönnimi. Mahdollisia vaihtoehtoja olisivat alasaksilaiset nimet Hav, Hawo, Hawe, Hawald tai jokin skandinaavinen Haf-alkuinen.
Samantapaisia nimiä on muualla Suomessa vain muutamia. Lempäälän Ahtialassa Ahtialanjärven pohjoisrannalla on kirkonkirjojen mukaan ollut Häfvälän eli Häfväldilän rustholli. Ahtialassa onkin osoitenimenä Hävöläntie. Se johtaa Hävönmaa-nimiselle metsälohkolle. Keskiajan tutkijan Seppo Suvannon mukaan Hävölä eli Hävälti on ollut kantatila viimeistään 1465, jolloin Paeder Haffwelt mainitaan ensimmäisen kerran. Nimen taustalla on germaanisperäinen henkilönnimi Häväldi.
Mynämäen Nihattulassa on osoitenimenä Hääväläntie, mutta sen sanotaan viittaavan läheiseen Uudenkartanon Häävuoreen. Nousiaisten Koljolassa eli aivan keskiaikaisen Pyhän Henrikin kirkon vieressä on osoitenimenä Hääveläntie. Kirkonkirjoissa mainitaankin Häfvälä ~ Häfvelä ~ Häävelä ainakin vuodesta 1711 lähtien. Nastolan Pyhäntaassa on ollut Häfwölän talo tai torppa, joka mainitaan kirkonkirjoissa vuonna 1740. Rauman Lapin Murtamossa Uuden-Kartanon talon mailla on Häävävuori ~ Häävänvuori (.684-436-5-x). Häävänvuoren pohjoispuolella on Häävänniittu eli Hääväntahdun. Niitty on merkitty asiakirjoihin vuonna 1787 asussa Häifven tacktoma.
Kurikan Luovan kylässä on talo Hyövälti. Kirkonkirjoissa nimi on myös asuissa Hyövaldi ja Hyövälli. Ilmajoen Hyövällinkylässä on talot, joiden niminä on pohjalaiseen tapaan Ala-Hyövälti, Korpi-Hyövälti, Latva-Hyövälti, Rinta-Hyövälti ja Yli-Hyövälti. Siellä nimi on kirjoitettu Hyöwäldi, Hyöfwäldi. Sukunimi Hyöweld tai Hyöfwel mainitaan myös Laihian kirkonkirjoissa 1690-luvulla. Sama henkilönnimi lienee Vimpelin Sääksjärven Hyöveiji-nimien taustalla: Hyöveijinkangas ja Hyöveijinneva.
Halikon Häävälä kuuluneekin Halikossa hyvin tyypilliseen kylännimien ketjuun. Nimeen sisältyy entisen isännän nimi Hawald hyvinkin suomalaiseen suuhun sopivassa asussa.
Johanna Halonen
Kirjoittaja on suomen kielen opettaja ja nimistöntutkija.
”Salosta nimittäin” avaa ikkunoita historiaan salolaisten paikannimien kautta. Mitä paikannimet kertovat nykyisen Salon alueen historiasta, ihmisistä ja kerroksellisesta menneisyydestä? Pitkän linjan paikannimistön tutkijan ja suomen kielen opettajan Johanna Halosen juuret ja tutkimustyö ovat viime vuosina nivoutuneet tiiviisti Saloon ja erityisesti Halikon ja Kuusjoen seuduille.
