Kimalantien raitilta avautuu Someron ehkä kauneimmat maalaismaisemat kohti Pusulanjärveä ja myös toisinpäin katsottuna Turuntien puolelta. Järven rantaan viettävillä laitumilla käyskentelee komeaa karjaa ja viljavat pellot viheriöivät ja lainehtivat sinisenä hehkuvan taivaan ja järven edessä. Komeat Kimalan kaksoiskartanoiden vanhat rakennukset ja niiden kauniit puutarhat sopivat maisemaan kuin ne olisivat siinä aina olleet. Tämä on somerolaista paratiisi-idylliä, jos mikä.
Kartano Avellanissa on avattu Kesäkahvila Kimala kartanon Rengintupaan. Piritta ja Mikko Kivimaa ovat ostaneet Avellanin kartanon vuonna 2017 Soili Raulolta. Kartano on perustettu 1800-luvun alkupuolella ja päärakennus on valmistunut vuonna 1850 ja on kuulunut Kimalan kaksoiskartanoihin, joista toinen Kimala-Konsin (rakennettu 1700-luvulla, tarkemman arvion mukaan 1720–1730) on naapurissa. Konsin sekä runsaasti maa-alueita on viime sotien seurauksena pakkolunastettu ja jaettu silloiselle siirtoväelle, Avellanien suku on tuolloin myös vapaaehtoisesti myynyt maitaan samaiseen käyttöön. Avellanien suvun maanviljelijänä paikalla toiminut Anna Avellan jatkoi muiden suvun osakkaiden kanssa maanviljelystä aina kuolemaansa 1973 asti Kimala-Avellanin kartanossa, jonka jälkeen kartano siirtyi perikunnalle ja maanviljelystä jatkoi Annan siskon poika Jussi Lakio. Tapahtui myöhemmin myös, että kaikki rakennusten irtaimisto tuli ryöstetyksi. Kivimaiden omistuksessa on rakennusten lähialue, yksityistie rantaan ja rantatontti.
Someron kartanoiden historiasta kiinnostuneille on hyvin tietoa tarjolla Amanitan kustantamissa kirjoissa Someron kartanot ja Kartanokierros.
Kartanon nykyiset omistajat Piritta ja Mikko ovat viehättyneet vanhoihin esineistöihin ja taloihin. He olivat ennen Avellanin kartanon ostoa keränneet paljon vanhoja huonekaluja ja esineitä, jotka nyt oikein hyvin sopivat Avellaniin. Kunnostustöitä he ovat tehneet vähitellen kartanon päärakennuksessa, Akselin tuvassa, jossa he asuvat ja Rengintuvassa, jossa kesäkahvila sijaitsee. Akselintuvassa on korjattu tiilikattoa ja kartanossa mm. ikkunoita. Isäntä Mikko Kivimaa esittelee kartanokierroksellaan kartanoa ja kertoo mielenkiintoisia tarinoita hankkimistaan esineistä ja kartanon kunnostamisesta ja historiasta.
-Museovirasto on tehnyt suojelupäätöksen koskien kartanoa ulkoapäin, mutta ei sisältä. Haluamme kuitenkin olla tekemättä sisälläkään mitään sellaista, joka pilaisi vanhan kartanon tunnelman. Emme aio vetää sinne esimerkiksi vesijohtoa, päärakennus säilyy osana meidän kotiamme ja teemme siitä vanhaa kunnioittaen omanlaisemme. Asumme Akselintuvassa, joten voimme säilyttää päärakennuksen ilman mukavuuksia, kertoo Mikko Kivimaa.
-Tullessamme Avellaniin ihastuimme heti paikkaan ja tiesimme, että nyt olemme löytäneet oikean paikan ja kodin. Pihalla olemme tehneet alkuun aika paljon perkausta ja hoitotöitä, mutta poistaneet varovasti ja vain välttämättömimmät lahoavat puut, sillä juuri ne luovat kauniin vanhan tunnelman pihalle. Aiempi omistaja Jyrki Raulo tunnettiin koivutohtorina, joka kasvatti tontilla omaa jalostamaansa JR1-koivua. Pihalle hän on istuttanut myös muita erikoisia koivulajikkeita kuten punakoivu, keltakoivu, visakoivu ja kyynelkoivu. Piha on myös toinen Somerolla vielä jäljellä olevista perinteisistä umpipihoista, selvittää Mikko.
-Päämäärämme on, että meidän aikanamme kartano rakennuksineen ja pihoineen pystyttäisiin säilyttämään kunnossa. Aiomme tehdä akuuteimmat kunnostukset ja korjaukset. Tämä on meidän molempien toinen työmaa, mutta koska se on samalla meidän intohimomme, teemme työtä innolla ja omasta halustamme, kertoo Piritta Kivimaa.
-Olemme saaneet paljon hyvää palautetta ja kannustusta kahvila-asiakkailtamme siitä, että olemme avanneet kartanon ovet ihmisten tulla tutustumaan ja viehättymään vanhanajan tunnelmasta. Saamme myös asiakkailtamme paljon tietoa perinnerakentamisesta, ja siitä miltä täällä on näyttänyt ennen. Vasta sain kuulla, että olin tietämättä aiemmasta istuttanut valitsemani uuden punakukkaisen syreenin juuri samaan paikkaan, jossa sellainen on kasvanut joskus ennenkin, kiittelee Piritta.
-Kartanon päärakennuksen seinissä ja sisäkatoissa on säilytetty alkuperäiset maalatut tapetit, lattioille ei ole tarvinnut tehdä mitään, sillä ne ovat jykevistä lankuista. Uunit ovat myös alkuperäisessä kunnossa ja vain osan niistä voisi kunnostaa lämmitettäviksi. Olemme keränneet itse kaiken irtaimiston, vain rengintuvan kerrossänky sekä päärakennuksessa oleva pitkä käräjäpenkki ovat aiemmin kartanossa olleita. Olemme mielestämme löytäneet hyvin saman aikakauden ja jopa lähes paikallisia tavaroita tänne, muun muassa vanhan Forssan kirkon vihkiryijyn, kertoo Mikko. Ikkunalaseista osa voisi hyvin olla Åvikin lasitehtaan tekemiä, hän lisää. Åvikin lasitehdas liittyykin läheisesti Kimalan kaksoiskartanoiden historiaan, sillä kartanon omistajina on ollut joitain aikoja muun muassalasitehtaan puhaltaja ja hänen jälkeensä myös kirjanpitäjä.
-Ostaessamme kartanoa kiinteistönvälittäjä kielsi kysymästä, että kummitteleeko talossa, vaikka meistä ostajina se olisikin ollut nimenomaan mielenkiintoista. Nyt tapauksia on ollut, että voimme sanoa täällä hieman kummittelevan, emme vain tiedä kuka aiemmista asukkaista se olisi, kuvailee Mikko.
Kimalan kesäkahvila on auki ja samalla asiakkaille isännän pitämät kartanokierrokset kesälauantaisin heinä- ja elokuussa.
Teija Tuulimäki
