Tiedekasvatus laajentunut Salon päiväkodeissa

Mesikämmenen tiedekerhon lapset ovat valmiina alkavaan tutkimukseen kuunnellen varhaiskasvatuksen opettajan Monika Haanpään ohjausta.

Tiedekasvatusmallia tarjoava Kide Science ja Salon kaupunki aloittivat yhteistyön viime vuonna. Anisten päiväkodin myönteisten kokemusten jälkeen tiedekasvatus on tullut osaksi varhaiskasvatusta myös kolmessa muussa päiväkodissa, Mesikämmenessä, Sinilinnussa ja Tupuri-Anjalassa, sekä lisäksi yksityisessä Touhulan päiväkodissa. Yhteistyöllä on haluttu tukea opettajia leikillisen tiedekasvatuksen toteuttamisessa 3-6-vuotiaille lapsille. Tiedekasvatusta on toki ollut päiväkodeissa ennenkin, mutta projektiluontoisesti. Säännöllisesti pidettävän tiedekerhon toiminta alkoi Mesikämmenessä tammikuun alussa.

Tiedekerhopäivän aamuna Mesikämmenen päiväkodissa, Jääkarhujen ryhmätilassa, on selvästi havaittavissa innostunutta tunnelmaa. Alkamassa on odotettu, viikoittain kokoontuva tiedekerho, johon osallistuu 5-6-vuotiaita lapsia. Lapset hakeutuvat istumaan penkeille ollen valmiina kuuntelemaan varhaiskasvatuksen opettajien Monika Haanpään ja Nina Kostianderin ohjausta. Lipaston päällä seisoo vihreäpipoinen robottihahmo Hoseli, joka liittyy tiedekerhon toimintaan oleellisella tavalla. Eskari-ikäinen Kiira Niinivirta (6) saa esitellä kerhon toimintaa sekä Hoselin puuhia.
-Hoseli antaa meille aina tehtäviä. Se on kirjoittanut meille kirjeen, jossa kerrotaan, mitä siihen tehtävään kuuluu. Tehtävät ovat sellaisia kokeita. Erään kerran me laitettiin lautaselle vettä ja öljyä ja katsottiin, mitä tapahtuu. Hoseli on matkustanut jopa junalla ja kuumailmapallolla, Kiira kertoo.

Nina lukee viidelle ryhmäläiselle Hoselin lähettämän mielenkiintoisen kirjeen. Siitä ilmenee, että tämänkertaiseen tieteelliseen kokeeseen liittyy maito. Ennen kokeiden tekemistä lapset laulavat reippaasti laulun ”Mä olen Hoseli”. Hoseli näyttää pitäneen laulusta hyvinkin paljon, sillä sen pystyssä oleva pipo alkaa loistamaan kirkkaan vihreänä.
-Hoseli lähettää lapsille viikoittain kirjeitä, kertoo kuulumisia ja antaa pieniä tiedevinkkejä. Lapsista postin saaminen oli niin kivaa, että he askartelivat kirjeitä varten postilaatikon ja alkoivat vastaamaan Hoselille takaisin Jääkarhujen kuulumisia, Nina kertoo.

Penkkihetken jälkeen lapset ryömivät kankaisen tunnelin läpi. Tunneli on salainen madonreikä, joka vie lapset supralaaksoon, eli tutkimushuoneeseen, jossa tieteelliseen kokeeseen tarvittavat välineet ovat odottamassa. Jokainen saa halutessaan pukea päälleen tutkijan valkoisen takin. Maitokannun lisäksi pöydällä on värikkäitä pikkukippoja nestemäisine sisältöineen. Monika kehottaa lapsia tutkimaan kippoja, millaisia aineksia tämänkertaisessa kokeessa tullaan käyttämään. Kokeen aluksi lapset laittavat lautaselle kaadetun maidon päälle pari tippaa eriväristä nestettä. Värit sekoittuvat keskenään melko pienenkin liikkeen myötä. Koetta jatketaan dippaamalla hammastikku astianpesuaineeseen ja kastamalla tikku sen jälkeen lautasella olevaan väriseokseen.
-Hei, noi värit pakenee, huudahtaa yksi lapsista.
-Ne erottuu, jatkaa toinen.

Lapset tutkivat maidon ja väritippojen reagointia astianpesuaineeseen myös suurennuslasin avulla ja he saavat toistaa kokeen vielä uudelleen. Kerhon päätyttyä Ellen Kuusela (6) kertaa kokeessa tapahtunutta ilmiötä.
-Se oli hauska tehtävä. Ensin värit sekoittuivat yhteen. Sitten ne menivät erilleen, kun laitettiin ”fairia”. Me kokeiltiin laittaa niitä väritippoja myös veteen, silloin alkoi näkymään myös lautasen pohja, Ellen kuvailee.

Kerhon alussa Hoselista kertonut Kiira on tyytyväinen tieteellisessä kokeessa tapahtuneisiin asioihin.
-Osasin ehkä odottaa, että värit haalenee, mutta en sitä, että ne leviää, Kiira myöntää.

Kiira Niinivirta (6) tutki maidon ja väritippojen reagointia myös suurennuslasin avulla.

Monika ja Nina kertovat tiedekasvatusta opetettavan ikätasoisesti, lasten ymmärtämällä kielellä.
-Kysymme lapsilta ennakoivia kysymyksiä. Mukana on loogista päättelyä ja havainnointia siitä, mitä kokeessa tapahtuu. Kokeeseen palataan vielä myöhemmin, saman päivän aikana. Draaman merkitystä korostetaan Kide Science -kerhoissa. Hoselin kirje tulostetaan ja annetaan kotiin vietäväksi. Lapset ovat tehneet lisäksi kotona kokeita ja jotkut vanhemmat ottivat niiden tekemisestä valokuvia. Kun kevät etenee, pidämme tiedekerhoa myös ulkona, Monika ja Nina kertovat.

Kide Science tarjoaa opettajille leikkiin perustuvan Kide-tuokiosuunnitelmien paketin ja sitä tukevan koulutuksen. Lähestymistapa pohjautuu FT Jenni Vartiaisen tutkimukseen Helsingin yliopistossa, jonka myötä syntyi myös Kide Science -tiedekasvatusmalli. Malli tarjoaa lapsille mahdollisuuden harjoitella luonnontieteitä ja tutkimisen taitoja leikillisin keinoin, jonka avulla jo kolmevuotias voi aloittaa matkansa kohti uteliasta, mutta kriittistä ajattelijaa.

Maritta Määttänen

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: