
Perinteeksi muodostuneet Tuohitun kesätorit ovat houkutelleet tänäkin kesänä kylän paikallisia asukkaita, mökkiläisiä ja myös satunnaisia ohikulkijoita pistäytymään ostoksilla ja nauttimaan kyläyhdistyksen ylläpitämän kahvilan antimista. Kesätorit on järjestetty Tuohikodon pihapiirissä, joka on kylän entinen kansakoulu. Tämän kesän viimeistä toripäivää vietettiin viime viikon perjantaina helteisessä säässä. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marja Kyrölä kertoi kahvilan leivonnaisten sekä hillojen ja mehujen olleen suosittuja.
-Moni viihtyy kahvilassa pidemmänkin aikaa ja vaihtaa kuulumisia keskenään. Tuoreet munkit ja pullat sekä varsinkin vastapaistetut vohvelit tekevät kauppansa. Meillä on myynnissä myös tuoreita vadelmia ja kasviksia, kuten perunoita, avomaankurkkuja ja sipuleita, Kyrölä sanoi.
Tuohitun kesätorille oli saapunut myymään myös Kiikalassa asuva Vesa Nuutila, jonka pöydällä oli esillä erikokoisia hunajapurkkeja.
-Kymmenen vuotta on tullut nyt tarhattua. Olen yrittäjähenkinen ja perustin oman yrityksen Nuutilan Mehiläistarhat vuonna 2016. Minulla on tällä hetkellä 20 mehiläisyhdyskuntaa. Suomalaisten hunajan keskikulutus on noussut viime vuosina, Nuutila kertoi.
Nuutilan vieressä piti omaa myyntipöytäänsä Tuohitussa asuva Piia Selenius. Tuoreiden mustikoiden, mustikkakukkojen, kantarellien ja korujen lisäksi Seleniuksella oli myynnissä luonnonkosmetiikkaa, pakuri- ja pihkavoidetta sekä kauniisti pakattuja, käsintehtyjä palasaippuoita.
-Valmistuin juuri Tuorlasta luonnonvaratuottajaksi ja nämä ratamo- ja vuohenmaitosaippuat ovat osa päättötyötäni, Selenius esitteli.
Marja Kyrölä kertoi kahvilapuuhien lomassa Tuohikodon keittiön tarjoavan hyvät mahdollisuudet leipomiseen ja säilöntään.
-Hankimme mahdollisimman paljon yhdistyksen käyttöön tarvittavista raaka-aineista lähituottajilta. Käytämme esimerkiksi leivontaan ainoastaan Purolan tilan kananmunia ja keitämme hilloja ja valmistamme mehuja paikallisen Myllyojan tilan marjoista, hedelmistä ja kasviksista, Kyrölä kertoi.
Tuohikoto toimii ympäri vuoden kylän keskeisenä tapahtumapaikkana. Sitä vuokrataan juhla-, kokous- ja kurssitilaksi.
-Kyläläisille on tarjolla ohjattua jumppaa kaksi kertaa viikossa. Jumpat pidetään isossa salissa, jonne on hankittu myös erilaisia jumppavälineitä. Tämä on matalan kynnyksen paikka tulla mukaan. Mielestäni kyläyhdistyksen toiminta on tuonut kyläläisiä lähemmäs toisiaan. Olemme myös yhdistyksenä mukana monissa Salon alueen tapahtumissa, kuten Muurlan Wanhanajan markkinoilla. Kyläyhdistyksellämme ei ole jäsenmaksua, vaan kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, Kyrölä painotti.
Kyrölä kertoi olleensa viisivuotias, kun hänen perheensä muutti Tuohittuun.
-Olin siinä välissä parikymmentä vuotta pois Tuohitusta, kunnes 90-luvulla muutin perheeni kanssa takaisin. Tuohitusta on lyhyt matka Saloon ja tiekin on nykyään hyvässä kunnossa. Tuohittuun on muuttanut paljon lapsiperheitä. Kyläläisten puolelta on ilmennyt halukkuutta, että alkaisimme jossain vaiheessa pitämään äiti-lapsi-kerhoa. Teemme yhdessä talkoilla lasten pihaleikkialuetta, joka valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Otimme osaa keväällä Salon kaupungin osallistuvaan budjettiin ja meille myönnettiin 10 000 euroa kansakoulun pihan kunnostukseen, Kyrölä kertoi.
Yhdistyksen aktiivisista naisista koostuvassa tiimissä on mukana Satu Kaukiainen, joka on asunut Tuohitussa miltei 40 vuotta.
-Tuohitussa viehättää eniten alueen rauhallisuus. Meidän molemmat lapset asuvat myös kylällä. Tulin mukaan kyläyhdistyksen toimintaan, kun tapasin Marja Kyrölän sattumalta salolaisessa ruokamarketissa vuonna 2008. Kyläyhdistyksessä mukana oleminen on harrastus, mutta nyt, kun olen ollut toiminnassa aktiivisesti mukana yli kymmenen vuotta, tätä voi kutsua jo elämäntavaksi. Meillä on hauskaa keskenämme, kun leivomme ja valmistamme myytävää tapahtumiin, joissa sitten tapaamme asiakkaat. Meillä on aika usein ”koekeittiö”, jossa ideoimme esimerkiksi erilaisia hilloja. Näistä uusimpana on maisteltavana oleva porkkanatyrnihillo, Kaukiainen sanoi.
Kaukiainen esitteli kyläyhdistyksen oranssisen myyntiteltan pöydällä komeilevaa mehupullorivistöä. Mehuvalikoimassa oli mukana muun muassa mansikka-, mansikkaraparperi-, omena-, vadelma-, punaherukka- ja mustaherukkamehuja sekä sekamehua.
-Valmistamme mehuja menekin ja sesongin mukaan. Kaikki muut mehut ovat viinihapollisia, paitsi mustaherukka- ja sekamehu, jotka valmistetaan höyrystämällä. Viinihapollinen mehu on tiivistettä, joka on hyvin riittoisaa, Kaukiainen esitteli.
Maritta Määttänen