Kiinnostus työsuhdepyöräetuuden käyttämiseen on kasvusuunnassa. Työnantajalla on mahdollisuus tarjota työntekijälleen sähköavusteinen tai perinteinen polkupyörä verovapaana työsuhde-etuna 1200 euroon vuodessa (100 € / kk) saakka joko osana palkkaa tai palkan päälle. Työsuhdepyörä toimii samalla periaatteella kuin työsuhdeauto, ollen kuitenkin edullisempi vaihtoehto. Säkylästä Saloon muuttanut Eevertti Heiska on ollut töissä Valmet Automotivella kaksi vuotta. Työpaikan löytymisen lisäksi paikkakunnan vaihtumiseen vaikutti suuresti silloinen tyttöystävä, nykyinen kihlattu. Viime vuoden loppupuolella Valmet Automotive tarjosi mahdollisuutta työsuhdepyörän hankintaan ja Heiska tarttui heti tilaisuuteen. Hän valitsi itselleen sähkömaastopyörän, jolla pystyy työmatkojen lisäksi myös harrastamaan. Valintaan vaikutti omalta osaltaan Heiskan isän pyörävalinta.
– Isäni hurahti pyöräilyyn sen jälkeen, kun hän oli hankkinut itselleen sähkömaastopyörän. Testasin isän pyörää tekemällä pienen lenkin. Tulin takaisin ja ihmettelin, kun pyöräily vaikutti niin helpolta. Asun Mököisissä, eikä työmatka ole kovin pitkä. Kynnys kävelyyn on kuitenkin sen verran iso, että helposti tulee lähdettyä autolla töihin, Heiska kertoo.
Liikuntaa vältteleväksi Heiskaa ei voi kuitenkaan kuvailla, sillä hän on harrastanut urheilua lapsesta saakka. Hän myöntää koronan, armeija-ajan ja vakituisen työn tuomien muutosten kuitenkin vähentäneen liikuntamäärää.
– Pelasin aiemmin aktiivisesti salibandya, mutta koronan myötä se jäi pois. Pelaan golfia ja käyn kuntosalilla. Pyöräily on siihen hyvä lisä.
Heiskan uutuuttaan kiiltelevän sähkömaastopyörän mittariin ei ole vielä kertynyt paljon kilometrejä. Heiska odottelee innolla alkamassa olevaa kevättä ja sulia pyöräteitä. Hän suunnittelee tutustumisretkiä Salon lähiympäristöön.
– Luonnossa liikkuminen ja raitis ilma lataavat omia akkuja. Perushyötyliikunta auttaa arjessa jaksamiseen ja tuo hyvän fiiliksen. Teen tietokoneella töitä ja olen huomannut, että työpäivä tuntuu erilaiselta, jos olen pyöräillyt töihin.
Heiska päätyi pyörävalinnassaan mustaan, 4000 euroa maksaneeseen sähkömaastopyörään.
– Tärkein valintaperuste oli akkukapasiteetin riittävä koko, joka mahdollistaa mahdollisimman pitkän kantaman. Lisäksi pyörän helppokäyttöisyys oli tärkeä asia. Kokeilin Salon Pyöräkeitaassa neljää eri mallia. Olin tutustunut sähkömaastopyörien ominaisuuksiin jo etukäteen netissä. Niiden tietojen ja Pyöräkeitaan esittelyn avulla päätös oli helppo tehdä, Heiska sanoo.
Salon Pyöräkeitaan yrittäjä Miikka Heinonen kertoo työnantajien tarjoaman pyöräedun olevan verrattavissa liikuntaetuun.
– Tämän edun myötä työntekijälle tulee lisänä tuote, polkupyörä. Pyörän tulee olla tieliikennehyväksytty, muita valintaan vaikuttavia rajoituksia ei ole. Sähköpyörissä se tarkoittaa enintään 25 km/h huippunopeutta käytettäessä avustusta ja maksimissaan 250W moottoritehoa. Työmatkojen lisäksi pyörää voi käyttää aivan vapaasti myös vapaa-aikana, Heinonen sanoo.
Heinonen kertoo tapauksista, joissa sähköpyörän hankkinut on hämmästellyt mittariin nopeasti kertyneitä kilometrejä.
– Helppokäyttöiset sähköpyörät keventävät matkantekoa ja huomaamatta ajetaankin pidempiä lenkkejä. Samalla kunto nousee, sillä sähköpyörää joutuu kuitenkin polkemaan, jotta pääsee eteenpäin. Sähköpyörä on kuin kuntopyörä, jossa voidaan määrätä, kuinka kevyttä tai raskasta polkeminen on.
Työsuhdepyörää käyttävän työntekijän terveys ja hyvinvointi hyödyttävät myös työnantajaa.
Työsuhdepyörien hankkiminen on nostanut lisäksi pyöräliikkeiden myyntiä.
– Noin 90 prosenttia meiltä hankituista työsuhdepyöristä on sähköpyöriä. Niiden hankintahinta on yleensä 2 000–5 000 euron välillä. Sähköpyörien hinta on tullut jo hieman alaspäin. Moni yritys käyttää leasing-firmaa työsuhdepyöriä hankittaessa. Työnantaja voi ostaa polkupyörät myös suoraan polkupyöräliikkeestä ja niihin on lisäksi mahdollista saada rahoitus.
Heinonen kertoo työsuhdepyörän olevan vuoden 2021 verotusmuutoksen mahdollistama etuus.
– Polkupyöräliikkeille tämä on ollut iso asia, sellainen tukipilari. Pyöräetuutta eivät ole kuitenkaan ottaneet läheskään kaikki, joille sitä on tarjottu. Tilastojen mukaan 85 prosenttia työntekijöistä ei ole ottanut etuutta käyttöönsä, Heinonen toteaa.
Maritta Määttänen
