Laura Leivo
Tyynelän talo sijaitsee kuusien ja vehreän luonnon sylissä aivan Märynummen keskustassa. Autot kiitävät talon ohi kohti moottoritietä ja joku on matkalla Marttilaankin. Tunnelma on Tyynelässä niin tyyni kuin nimi antaa odottaa.
Kaunista taloa asuttava Leena Opas kertoo talon vaiheista ja nykyisistä kuulumisista.
– Elämisen mallia saimme remontin yhteydessä löydetystä oululaisen varatuomari B. Lithenin kirjeestä vuokralaisilleen; ”Toivon, että teette vakaan päätöksen, että säilytätte kotirauhan sekä sisällä että ulkona tontilla”, Leena kertoo.
Varatuomari kertoi vuodelle 1989 päivätyssä kirjeessään toimittaneensa sen verran käräjiä, että tietää mitä remuamisesta seuraa.
Leena Opas hankki pitkään asumattomana olleen Tyynelän vuonna 2015 yhdessä Niko-puolisonsa kanssa.
– Talo oli terve, mutta muuten hurjassa kunnossa. Sisällä vallitsi 1970-luvun tyyli ja uusia tapetteja oli kiinnitelty nastojen kanssa, mutta katto oli kunnossa eikä sisällä ollut kosteutta muun muassa sen vuoksi, ettei talossa ollut vettä tai viemäröintiä.
Varatuomari Lithen piti talon toisessa päässä kesäpaikkaansa toisen pään ollessa vuokrattu.
– Hauska yksityiskohta oli ikkunoiden kalterit, jotka tehokkaasti estivät tihutöiden teon talossa sen ollessa tyhjillään. Varatuomari taisi varautua kaikkeen, Leena pohtii.
Taloa remontoitiin yhdeksän kuukauden ajan, kunnes keväällä pariskunta pääsi muuttamaan sisään.
– Vanhempani olivat suureksi avuksi koko remontin ajan, Leena kiittelee.
Asiakirjojen mukaan talo olisi vuodelta 1889, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole. Venäläiset rakensivat Märynummelle sotilaskasarmin Halikon tarkka-ampujapataljoonan reservikomppanialle vuonna 1883 kunnes Suomen sotaväki lakkautettiin 1900-luvun alussa. Tyynelä sai seurata näitäkin historian vaiheita aivan kasarmin nurkalla.
Kylän kaunistus
Varatuomari toivoi kirjeessään, että talo olisi kylän kaunistus. Sitä se totisesti kuusien lomasta pilkottaen edelleen on.
– Ohjeita annettiin muun muassa punaviiniköynnösten lumettamiseen ja piikkilangan asettelemiseen myyrien varalta. Viiniköynnöksillä tuomari taisi tarkoittaa tontin herukkapensaita, Leena hymyilee.
Leena on kiinnostunut vanhan kunnostamisesta ja käsitöistä.
– Ikkunat on kunnostettu vanhaan malliin pellavamaaleja ja muita luonnonmateriaaleja hyödyntäen. Keittiöön jätettiin alkuperäinen 1800-luvun lopun lankkulattia ja muiltakin osin talon henki ja historia saa näkyä.
Leena kertoo suosineensa aiemmin maalaisromanttista sisustusta, mutta siirtyneensä boheemimpaan ja huumorintajuisempaan suuntaan.
– Sisustusta ei tarvitse ottaa niin vakavasti ja asioilla voi leikitellä, Leena kertoo esitellessään oivaltavia asetelmia ja kauniisti aseteltuja kokoelmia.
Elektroniikkasuunnittelijana toimiva Niko antaa puolisonsa ommella ja sisustaa rauhassa, mutta hänestäkin näkyy pilkahduksia sisustuksessa.
– Niko harrastaa rumpujen soittoa, joten hänen bändipaitalaatikosta leikkaamansa AC/DC –logo on saanut jäädä paikoilleen keittiön ovenkarmiin, Leena virnistää.
Logo sopii hyvin runsaaseen, mutta harkittuun sisustukseen, jota katsellessa vieras ei tiedä, minne ihanaan silmänsä laskisi.
Pirilän kukkatalossa työskentelevä Leena on ammatiltaan yo-tekstiiliartesaani ja kukkakauppaan erikoistunut puutarhuri.
Leenan koulutus näkyy kauniina leikkokukka-asetelmina ja kransseina, joissa hän on hyödyntänyt myös luonnon antimia, muun muassa maitohorsman hörhyleitä ja loputtomasti tontilla versoavia pihlajan taimia.
– Kylpyhuoneessa pitää olla aina pieneen maljakkoon aseteltu vessakimppu.
Tyynelässä nautitaan elämästä puuhastellen niin talossa kuin kauniissa puutarhassa. Olennaisena osana touhuja kulkevat talon lemmikit. Paksuturkkinen Muru-kissa on Perniön eläinsuojeluyhdistyksestä hankittu 9-vuotias löytökissa. Kavereina seurallisella kissalla ovat 8-vuotiaat koirat, sekarotuinen Saimi ja Espanjan koiratarhalta pelastettu, hellyydenkipeä espanjanvinttikoira Roci.
