Lukkarinmäessä sijaitsevan omakotitalon pihalla kuuluu iloinen puheensorina, kun kymmenet klassisen musiikin ystävät etsivät istumapaikkaansa. Alkamassa on järjestyksessään toinen pihakonsertti Lukkarinmäessä. Tällä kertaa laulaja Jussi Vänttinen ja kitaristi Otto Kenttala tulkitsevat Manuel de Fallan tunnetuimman laulusarjan, Canciones populare españolas, sekä Frederico Garcia Lorcan vanhoja espanjalaisia lauluja.
Kentala ja Vänttinen ovat tavanneet toisensa Suomen kansallisoopperan minioopperoiden parissa.
-Teimme yhdessä Carmenin kaksi vuotta sitten. Se on meidän yhteinen Espanjaan liittyvä muistomme, muusikot miettivät. Kentalalle Lorcan runot ovat aiemminkin taipuneet soolokonsertiksi saakka.
-Kitaralla on hyvin luontevaa soittaa espanjalaista musiikkia. Sillä voi kikkailla, Kentala pohtii.
-Otto on paitsi taitava muusikko, myös mukava ja hauska kaveri. Ehkä me sen vuoksi myös haluamme esiintyä yhdessä, Vänttinen kehuu ystäväänsä.
-Idea pihakonserteista syntyi, kun ostimme Saaran kanssa talomme. Musiikki sopii tänne, Vänttinen tietää. Pihakonserteilla on syvällisempikin tarkoitus:
-Kyllä me halusimme yhdessä puolisoni Saaran kanssa myös lisätä yhteisöllisyyden tunnetta täällä Salossa. Haluamme toisaalta pitää nämä konsertit pieninä ja intiimeinä, jotta täällä säilyy tällainen välitön tunnelma, Vänttinen kommentoi.
-Minusta tuntuu, että tässä ajassa ihmiset tarvitsevat helposti lähestyttävää, yhteisöllistä kulttuuria, jossa ei tarvitse pönöttää, Saara Rauvala lisää.
Pihakonsertti on houkutellut paikalle paitsi ohikulkijoita ja salolaista kulttuuriväkeä, myös paljon muusikoiden perhettä ja ystäviä.
Helsinkiläiset Zipora Ogola ja Vesa Jolkkonen ovat saapuneet Saloon varta vasten pihakonserttia varten.
-Emme ole vielä ehtineet tutustumaan Saloon, mutta kyllä menemme katselemaan kaupunkia, kunhan konsertti on ohi, Ogola lupaa. Voi kuitenkin olla, että tämä pihakonsertti on juuri nyt parasta, mitä Salolla on sunnuntai-iltana matkailijoille tarjota. Ogola on nauttinut kuluneesta kesästä.
-Olen reissannut Suomessa, tavannut ystäviä ja nauttinut kesän lämmöstä, Ogola kertoo. Mutta kuinka hän osasi tulla juuri tänne, juuri tänään?
-No, satun olemaan Otto Kentalan puoliso, Ogola nauraa iloisesti.
-Ja minä olen Kentalan ystävä, Jolkkonen myhäilee. Jolkkonen, Ogola ja Kentala ovat tavanneet toisensa Sibelius-Akatemiassa. He kaikki ovat siis muusikoita, joskin Jolkkosella on myös toisenlaisia tulevaisuudensuunnitelmia:
-Lomailen vielä elokuun, sillä opiskelen tietojenkäsittelytiedettä, Jolkkonen paljastaa.
-Minun soittimeni on konserttikantele, jota äitinikin on soittanut. Kun esikouluikäisenä halusin itsekin aloittaa soittamisen, äitini ehdotti kanteletta.
Salolaiset Suomelat ovat myös saapuneet kuuntelemaan espanjalaisia lauluja.
-Meillä on ollut oikea kulttuurikesä, Eija Suomela huudahtaa. Teatteri-ihmisenä hän kertoo kiertäneensä kesäteattereita.
-Viimeksi eilen kävin Vartiovuorella katsomassa Liisa ihmemaassa -näytelmää yhdessä tyttäreni Piritan ja tyttärentyttäreni Phoeben kanssa. Suomelat ovat myös Vänttisen ja Rauvalan taiteilijaystäviä.
-Kyllä saat sanoa, että olemme Jussin faneja, Eija myöntää ykskantaan.
-Näitä Lorcan sovituksia oli tosi kiva kuulla. Runoilija on tuttu ja Falla säveltäjänä myös, mutta tässä yhdistyivät molemmat ihanasti. Oli myös hyvä, että Jussi suomensi ne, niin tulkinta kirkastui kuulijallekin, Eija arvioi.
Erik Suomela arvostaa Kentalan taiturimaista kitarointia.
-Kentalan soitto tavoittaa kitarassa piilevän sävykkyyden ja dynamiikan. Yleisökin tavoittaa ne tunteet, joita soittaja soittaessaan kokee. Kitara toimii myös hienosti välineenä vuoropuheluun laulajan kanssa, Erik analysoi.
Espanjalainen huumori puree salolaiseen yleisöön ja musiikki puolestaan saa selkäpiin värisemään. Tällaiset kulttuuriteot saavat ihmiset rakastumaan kotikaupunkiinsa aina vain enemmän.
Jonna Hellberg-Pitkänen
