Martina Vara
Kaikkien aikojen etävappua juhlitaan tänä keväänä monin paikoin oman perheen kesken.
Sinella Myllylän ja Robin Laukonlinnan nuori perhe juhlii ensimmäistä yhteistä vappua. Sitä vietetään paljolti oman lapsuuden vappuperinteitä seuraten. Seitsemänkuinen Vanessa-tytär saa elämänsä ensimmäisen vappupallon. Sinellan lapsuuteen kuului aina äidin tekemät simat ja munkit.
– Tänä vuonna hieman myöhästyin siman teossa, mutta onneksi äiti on jo tehnyt ja saamme sieltä kotitekoiset simat. Munkit meinaan kuitenkin itse paistaa, paljastaa Sinella.
Lapsuuden perinteisiin kuului aina myös vappuajelu erilaisiin kulttuuri- tai historiallisiin kohteisiin ja kevään ensimmäiset jäätelöt ulkona.
– Ajattelin tehdä saaristolaispöydän vappubrunssiksi ja pelaamme kihlattuni kanssa varmasti lautapelejä. Mahdollisesti tapaamme myös vanhempiamme vappukahvien merkeissä ja laitamme ylioppilaslakit päähän, keillä sellaiset ovat, ja käymme Mathildedalin ruukissa pyörähtämässä. Saatamme hakea myös ne kevään ensimmäiset jäätelöt torinlaidalta, naurahtaa Sinella, Vanessan katsellessa tarkkaavaisena sylissä.
– Tärkeintä on kuitenkin se, että saamme olla yhdessä perheen kanssa ja nautimme toistemme seurasta niin vappuna kuin muulloinkin, lisää Sinella.
Vappu on työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhla. Sitä on luultavasti jo useita satoja vuosia juhlittu samalla tavalla. Vaikka vappu on nykyisin vahvasti kaupunkilainen juhla, on sitä vietetty aina myös maaseudulla talonpoikien ja herrasväen keskuudessa. Tuolloin vappuun yhdistyi taikauskoa ja vapputulia poltettiin tuomaan menestystä tulevaan kylvökauteen. Tulien äärellä pidettiin hauskaa, juotiin olutta tai simaa ja tanssittiin. Nykypäivänkin vapputraditioihin kuuluvat torvet ja pillit juontavat juurensa sekä tietysti karnevaalihengestä että myös tavasta jolloin pahojen voimien pois ajamiseksi tai hyvien voimien kutsumukseksi soitettiin kelloja ja toitotettiin torvia. Savu ja metelöinti suojeli myös laitumelle päästettyä karjaa petoeläimiltä.
