Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha teki vuonna 2025 selvästi ylijäämäisen tuloksen.
Varha kertoo tiedotteessa, että tilikauden ylijäämä oli 121 miljoonaa euroa. Varhan aluehallitus käsitteli tilinpäätöksen maanantain kokouksessaan.
Hyvinvointialueen kumulatiivinen alijäämä pieneni vuoden aikana merkittävästi. Vuoden 2025 lopussa alijäämää oli 138 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin sitä oli 266 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikaisen mukaan talouden tasapainottaminen samaan aikaan palvelujen turvaamisen kanssa on ollut vaativa tehtävä.
– Varhan asiakkaiden ja potilaiden hyvinvointi on lähtökohtamme yhtälön ratkaisemisessa. Meillä asioituaan asiakkaamme ja potilaamme ovatkin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Henkilöstömme on siis onnistunut arjen työssään erinomaisesti, hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen sanoo.
Varhan toiminnan rahoitus oli yhteensä 2,75 miljardia euroa, josta valtionrahoituksen osuus oli 85 prosenttia. Toiminnan kustannukset olivat 2,63 miljardia euroa. Talousarvio alittui noin 46 miljoonalla eurolla.
Henkilöstökulut olivat noin 1,35 miljardia euroa ja kasvoivat 4,7 prosenttia edellisvuodesta. Palvelujen ostot olivat noin 784 miljoonaa euroa ja vähenivät hieman. Materiaalien ostot kasvoivat 225 miljoonaan euroon, kun taas muut toimintakulut ja avustukset laskivat hieman.
Talousjohtaja Ville Rajahalmeen mukaan vuoden 2025 tulos oli odotettua parempi.
– Hyvinvointialueen kolmantena toimintavuonna otimme yhtäaikaisesti merkittäviä askeleita rakennemuutoksessa ja saimme taloutemme suunnan käännettyä. Vuoden 2025 tulos oli selvästi ennakoimaamme parempi. Hyvinvointialueuudistuksen hyödyt näkyvät jo selvästi, sanoo talousjohtaja Ville Rajahalme.
Varha onnistui hillitsemään kustannusten kasvua kaikilla tulosalueilla. Nettomenojen kasvu jäi noin 1,1 prosenttiin. Alue arvioi, että alijäämä saadaan katettua kokonaan vuoteen 2028 mennessä, ja lisäaikaa kattamiseen on tarkoitus hakea lainsäädännön mahdollistamana.
Vuoden aikana Varha jatkoi palvelurakenteen keventämistä. Ikääntyneiden palveluissa lisättiin yhteisöllistä asumista, ja esimerkiksi lastensuojelussa huostaanotettujen lasten määrä väheni. Myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa laitoshoitoa vähennettiin.
Erikoissairaanhoidossa hoitojonot lyhenivät, ja yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneiden osuus laski alle kahdeksaan prosenttiin. Avoterveydenhuollossa tavoitteesta päästä kiireettömään hoitoon 14 päivässä jäätiin kuitenkin.
Digitalisaatio eteni vuoden aikana. Varhan sovelluksen oli ladannut jo lähes 160 000 varsinaissuomalaista.
Henkilöstön työhyvinvointi parani kyselyn mukaan, mutta sairauspoissaolot kasvoivat jonkin verran.
Martikaisen mukaan vuosi 2026 tuo mukanaan merkittäviä päätöksiä palveluverkon ja strategian osalta.
– Työmme vaatii paitsi arjen turvaamista ja parantamista myös uskallusta uudistua, hän sanoo.
