Monelle salolaisille niin uimarannoistaan kuin Naarilan leirikeskuksesta tuttu Naarjärvi juhlii tänä vuonna. Kesäkuussa tasan 50 vuotta sitten perustettu Naarjärven suojeluyhdistys on aktiivisella työllään pitänyt huolen, että järvi on yhä näinä vuosina säilynyt puhtaana ja kirkkaana – sellaisena, kuin sen on tarkoitus ollakin.
Vesien rehevöityminen ja saastuminen on puhuttanut Suomessa viime vuosikymmenien aikana runsaasti. Lisääntyvät levät, rantojen ruovikoituminen ja yleinen veden laadun muutos on ollut liitoksissa elämäntapoihimme. Tästä kaikesta myös Naarjärven suojeluyhdistyksen taival aikoinaan alkoi.
-Tarina kuuluu, että silloin 1970-luvun alussa yhdistyksen perustanut Torsti Luntama näki, kun järvelle mentiin lantakärryjen kanssa. Siellä niitä ruvettiin sitten pesemään. Luntama kävi toteamassa asianomaiselle, että ”eihän sitä nyt noin voi tehdä”, Naarjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Timo Hollmén kertoo.
-Torstin aloitteesta ryhdyttiin vaalimaan järven puhtautta ja muitakin kiinnostuneita lähti nopeasti mukaan. Yhdistys perustettiin alkukesällä 1972. Tämän jälkeen yhdistyksen tärkeänä työnä on ollut laatia asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä tehtyjen tutkimuksien perusteella selkeät ja käytännölliset ohjeet kaikille järven käyttäjille. Edellytyksenä sille, että järven vesi pysyisi vielä tulevaisuudessakin hyvänä.
Timo Hollménin mukaan Naarjärvi on järvenä itsessään erityinen. Se on lähdepohjainen, eli uutta vettä järvialtaaseen virtaa lähinnä pohjan kautta – siihen toki tulee pieniä laskuojia ympäröivästä metsästä ja pelloilta, mutta niiden merkitys on vähäinen, mikä erottaa paikan useimmista muista järvistä. Toisin sanoen Naarjärven valuma-alue on hyvin pieni.
-Järvi on lisäksi maastossa korkealla siihen nähden, miten alavilla mailla täällä Varsinais-Suomessa muuten elellään. Veden pinta on yli seitsemän metriä korkeammalla kuin Perniön kirkon tapulitorni, tarkentaa yhdistyksen johtokunnan jäsen Ari Sirkiä.
Yhdistyksen tekemällä yhteistyöllä järven alueella on tehty vuosien saatossa paljon tutkimuksia ja havaintoja. Tähän on kuulunut esimerkiksi veden laadun mittauksia, rantakaislojen niittoa, järven kasvillisuuden ja eläimistön kartoittamista. Vuodesta 2002 Tieksmäki-Metolan kyläyhdistys on myös ylläpitänyt Lainerantaa järven kiskonpuoleisessa eteläpäässä.
Suojeluyhdistyksen tärkeimpiin työtehtäviin on silti aina kuulunut tiedon jakaminen.
-Järvellä on huomattava merkitys hyvin monille ihmisille. Mökkeily on lisääntynyt, samoin ympärivuotinen asutus. Yhdistys pyrkii tavoittamaan järven käyttäjiä lyöttäytymään yksiin tämän yhteisen hyvän puolesta, kertoo yhdistyksen aiempi puheenjohtaja Pirjo Lönnqvist.
Ja kuten kaikessa yhdistystoiminnassa, uudet jäsenet ja uusi sukupolvi ovat kovasti toivottuja. Pirjo jatkaa:
-Naarjärven suojeluyhdistyksen jäsenkuntaan kuuluu enää pari perustajajäsentä. Toivomme monien muiden yhdistysten tavoin, että myös nuoret löytäisivät tiensä näihin porukoihin. Se varmistaisi, että vuosien arvokas työ säilyy ja tuottaa iloa myös seuraavalle sukupolvelle, sillä luonnon säilyminen puhtaana ei ole itsestäänselvyys, hän kiteyttää.
Naarjärven suojeluyhdistys juhlii ”viisikymppisiään” kaikesta huolimatta iloisilla mielin Perniön Ylikulman Yhteistalolla sunnuntaina 14. päivä elokuuta. Tiedossa on musiikkia, puheita, ruokaa ja juomaa. Yhdessä tehdyt saavutukset ovat varma syy juhlaan.
-Järven vesi on käytännössä juomakelpoista, niin puhdasta se on. Aikoinaan laaditut järven käyttösäännöt, kuten pesuvesien laskemisen ja mattojenpesun kielto sekä moottorikäyttöisillä veneillä ajelun rajoittaminen ovat kantaneet tulosta, Timo ja Ari toteavat.
Tällä ajatuksella on helppo ymmärtää, miten seuraavan kerran Naarjärven uimarannalla tai Lainerannassa käydessä ei kokemus ehkä olisi sellainen kuin nyt, ellei järven tulevaisuuteen olisi kiinnitetty huomiota 50 vuotta sitten. Myös eläimistö kiittää – Naarjärvellä asustelee varmistetusti kuikka, joka viihtyy vain syvissä ja kirkkaissa vesissä, sekä veikeitä saukkoja.
-Muutamina vuosina Naarjärveen on istutettu myös rapuja. Järvi oli aiemmin runsaasti niiden asuttama, mutta eläinten kanta romahti 2000-luvulle tullessa. Tähän mennessä niiden uusi jälkikasvu ei ole ollut menestys, joten kestää vielä pitkään, ennen kuin kanta palautuu, Timo pohtii.
Tulevaisuuteen yhdistys suhtautuu silti valoisasti.
-Tulevalle vuodelle meillä ei ole uusia hankkeita suunnitteilla, mutta kasvanut muuttoliike saa meidät toki kovasti toivomaan uusia jäseniä osaksi toimintaa. Jokaista yhdistyksen jäsentä kuitenkin yhdistää rakkaus tähän kauniiseen järveen ja sitä ympäröivään seutuun. Se on hieno syy olla mukana pitämässä yhdessä tuumin huoli tästä yhteisestä, ainutkertaisesta luontoaarteesta, puheenjohtaja viimeistelee.
Naarjärven suojeluyhdistyksen toiminnasta ja työstä kerrotaan tarkemmin yhdistyksen omilla kotisivuilla, osoitteessa www.naarjarvi.fi.
Melissa Koponen
