Vitutus on suomalaisten kansallistunne. Turkulais-tamperelainen tutkijaduo on selvittänyt vitutuksen yleisyyttä, kestoa, aiheuttajia sekä vitutukseen liittyviä kehollisia reaktioita.
Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) PET-keskuksen professori Lauri Nummenmaa toteutti professori Jari Hietasen kanssa keväällä 2022 vapaa-ajanprojektina Suuren suomalaisen vitutustutkimuksen kartoittaakseen pienimuotoisesti tätä suomalaisen tunne-elämän tärkeintä ulottuvuutta. Tehohoitolehti on julkaissut tutkimuksen syksyllä 2023.
– Tutkimuksen saama valtava suosio yllätti meidät, ja päätimme laajentaa kyselyn kolmiosaiseksi, monen kokeen sarjaksi. Lopputuloksena kovalevyllemme päätyi useita gigatavuja melkein 20 000 suomalaisen kokemaa vitutusta. Aihe kiehtoi suomalaisten mieltä, ja tutkimuksesta kirjoitettiin laajasti valtakunnan päälehdissä. Siksi päätimme myös analysoida ja raportoida tutkimuksen tulokset, Nummenmaa sanoo Varhan tiedotteessa.
Tutkimus tehtiin nettikyselyinä.
Muut ihmiset ärsyttävintä
Mikä ihmistä eniten vituttaa, ovat muut ihmiset.
– Olemme niin paljon toisten ihmisten kanssa tekemisessä, joten on luonnollista, että tulee sekä huolta, murheita ja kiukkua, mutta myös onnellisia asioita, Nummenmaa sanoo.
Esiin tuli myös ajankohtaisia asioita kuten sota, Putin, korona, mutta myös bensiini ja sää.
Ihmiset voivat oppia tutkimuksesta Nummenmaan mielestä muutaman asian.
– Tärkeä tulos oli se, että kun tutkimukseen osallistuneet olivat täyttäneet nettikyselyn ja saivat lopuksi täyttää vapaan palautekentän, he kirjoittivat, että tämä oli kyllä hyvä kysely ja koska tämän täytin, niin ei enää vituta ollenkaan, Nummenmaa sanoo.
Tämä on Nummenmaan mukaan yleinen psykologisesti tunnettu asia. Tunteista puhuminen auttaa.
– Vaikka mennäänkin vähän brutaaliin kielenkäyttöön, niin tämä on sellainen sana mitä suomalaiset käyttävät aika luontevasti omien tunteiden kuvailemisessa. Tunteiden sanoittaminen on hyvä tapa purkaa omaa huonoa oloa.
Vitutus-sana on ainutlaatuinen suomalaisille ja vaikea kääntää muille kielelle.
– Tutkimuksemme näyttää, että suomalaiset kyllä puhuvat tunteistaan. On mielenkiintoista, ettei esimerkiksi suomenruotsalaisilla tai ruotsalaisilla ole vastaavaa ilmaisua, Nummenmaa sanoo.
Lisää tutkimuksesta: Suuri suomalainen vitutustutkimus – NUMMENMAA LAB