Salon historiallisen museon kohteisiin kuuluvassa Perniön museossa avattiin kesäkuussa vaihtuva näyttelyosio, joka kantaa nimeä PERNIÖ.
Näyttelyn takana on perniöläislähtöinen kuvataiteilija Tatu Gustafsson ja keskiössä Perniöstä ja perniöläisiltä kootut esineet, jotka Gustafsson tuo osaksi Perniön museon omia kokoelmia. Museon vuonna 2021 uudistuksensa saanut perusnäyttely tarjoaa myös runsaasti kiinnostavaa paikallishistoriaa kävijöidensä ihmeteltäväksi.
Kesäkauden ja alkusyksyn Perniön museossa kävijöitä opastaa Turun yliopistossa historiaa opiskeleva Routa Huntus, joka suorittaa samalla museologian sivuaineopintoihinsa liittyvää harjoittelua. Yläasteen historian tunneilta palon ja kiinnostuksen historiaa kohtaan saanut paikallislähtöinen Huntus kertoo oppineensa jo nyt paljon Perniön historiasta, johon ei vielä aikaisemmin ollut tutustunut pintaa syvemmältä.
– Peruskoulussa ja lukiossa ei niinkään opiskella paikallishistoriaa, Huntus pohtii.
Perniön museosta ja Gustafssonin näyttelystä Huntus osaa kertoa kävijöille tarkasti ja mielenkiintoisesti. Gustafssonin näyttelyssä keskiössä ovat arkiset esineet, jotka omaavat paikallisen tarinan.
– Näyttely saa pohtimaan, mitkä esineet kuuluvat museoon sekä miten ja miksi ne päätyvät museoon, Huntus tarkentaa.
Esillä on muun muassa Perniön päiväkodista ja kouluista peräisin olevat keittolusikat, joiden äärelle voi pysähtyä pohtimaan esimerkiksi sitä, kuinka monet sukupolvet niillä ovat syöneet.
Ajallinen näkökulma onkin näyttelyn keskiössä, josta Huntus antaa erään ajatuksia herättävän esimerkin.
– Täällä museossa on yksi avainnippu, joka ei käy mihinkään oveen eli avaimet ovat ajan saatossa muuttuneet turhiksi. Näin ollen esineen tarpeellisuutta tulee pohtineeksi ajassa, Huntus pohtii.
Huntuksen mukaan Perniön museossa ja paikallismuseoissa yleensäkin kannattaa käydä esimerkiksi siksi, että alueen paikallishistorian tuntemus on silmiä avaavaa ja voi tuoda esiin mielenkiintoisia, jopa yllättäviä näkökulmia.
– Tämä museo on osa alueen kulttuuriperintöä ja voi hyvin olla yhteydessä esimerkiksi jonkun paikallisen suvun historiaan. Joskus on käynyt niinkin, että Helsingistä asti on tullut joku, jolla on ollut kytköksiä esimerkiksi Perniön kartanoiden historiaan, Huntus tarkentaa.
– Toisinaan kävijällä voi olla tiedossaan jo jokin oma kiinnostuksen kohteensa, johon museossa on mahdollista syventyä tai saada vastauksia. Kerran kävimme yhden pienen pojan kanssa tarkemmin läpi esihistoriaa ja rautakautta, Huntus kertoo.
Perniön museossa onkin mahdollista tutustua esimerkiksi Perniön mielenkiintoiseen esihistoriaan, kirkko- ja kartanohistoriaan sekä alueen ruukkien elämään. Näytillä on myös paljon mielenkiintoista esineistöä, kuten Perniön ensimmäinen radio, Perniön emännän muinaispuku sekä kartanon rouvan puku.
– Jos on jostakin tietystä aiheesta kiinnostunut, täältä voi löytyä aiheeseen liittyviä tai viittaavia esineitä, Huntus vinkkaa.
Esineistä Huntus kertookin mielellään museon kävijöille. Hän itse kertoo olleensa aina kiinnostunut muun muassa sisällissodasta ja siitä syystä nostaakin museon suosikkiesineekseen sisällissodan aikaiset pistimet, jotka ovat nähtävissä museon yläkerrassa.
Käytännön kokemuksen museo-oppaana toimimisesta Huntus näkee tärkeänä, ja oppaana hän toimii varsin mielellään.
– Museotyö on ollut kivaa ja nautinnollista. Opastaminen elävöittää kokemustani täällä, hän tiivistää.
Tatu Gustafssonin näyttely PERNIÖ nähtävissä Perniön museossa 28. maaliskuuta 2027 saakka. Elokuun loppuun asti museo on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 11–17.
Anette Ahlqvist
