-Taide ja musiikki ovat olennainen osa ihmisyyttä, ja minulle se on elämäntapa, musiikkiterapeutti, työnohjaaja ja muusikko Kari Saarinen toteaa. Saarisen elämä ja ura on myös kiertynyt musiikin ympärille.
-Olen koko ikäni tehnyt lauluja. Siteeraan Toivo Kärkeä, joka opetti 60-luvulla radion Lista-ohjelmassa tekemään ensin tuttuun lauluun uuden oman säkeistön ja sitten myös uuden kertosäkeen. Näin syntyi sävellysharjoitelma, johon saattoi tehdä vielä omat sanat. Toivo Kärjen mukaan jokainen on säveltäjä.
Koulumatkoilla tapailin melodian pätkiä ja tapa on säilynyt läpi elämän. C-kasetit olivat 70-luvun tapa laittaa talteen omaa musiikkia, samoin sanat ja sointumerkinnät sisältävät muistiinpanot sekä nuotit. 90-luvulla puolestaan tuli tietokone musiikinteon avuksi, Saarinen paljastaa.
Hän on kotoisin maatalosta ja siellä on syttynyt myös rakkaus luontoa ja eläimiä kohtaan.
-Sieltä se hoivaaminenkin on varmaan peräisin, Saarinen huomauttaa, mutta palaa muisteluissaan vielä musiikin pariin.
-Keikkailin ensimmäisen kerran 14-vuotiaana ja edelleen nautin esiintymisestä, vaikken minä montaa keikkaa vuosittain teekään, Saarinen naurahtaa.
Nuoruuden punk-ajat vaihtuivat ensin Lahnajärven vesipuiston johtajan pestin kautta sijaisuuteen Tammiharjun sairaalassa Tammisaaressa.
-Siellä syttyi myös kipinä musiikkiterapiasta. Hoitajaksi opiskeltuani jatkoin Sibelius-Akatemiaan, jolloin sain musiikista itselleni ammatin. Halusin musiikkiterapeutiksi musiikkiterapeutin paikalle, Saarinen kertaa ja tulee siteeranneeksi René Coscinnyn sarjakuvahahmoa Ahmed Ahnetta.
Musiikkiterapia on Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa 16–25-vuotiaille. Terapeuttina Saarinen toteuttaa visiota, jonka tarkoitus on auttaa ja ehkä jopa haastaa asiakasta löytämään keinoja elämänhallintaan. Se, saako ihminen apua musiikin soittamisesta tai kuuntelusta, ystävälle puhumisesta tai jostain muusta, on yksilöllistä. Terapian tarkoitus on löytää ne keinot, jotka kullekin sopivat. Myös oman elämän tavoitteet ovat jokaisella erilaiset.
-Musiikki on vuorovaikutuksen väline, Saarinen aloittaa.
-Puhun painokkaasti aina siitä, että yksi terapiamalli ei sovi kaikille. On myös tärkeää oppia elämään erilaisten tunteiden kanssa. Ihminen on kokonaisuus, joka muodostuu sekä kehosta että mielestä. Kontrolloivat ajatukset voivat viedä liikaa tilaa herkältä ja lempeältä puolelta, joka ihmisessä myös piilee. Ajatukset ovat vain ajatuksia, ja itsensä kanssa on hyvä oppia keskustelemaan. Ja sitten on se kehollinen puoli, jonne musiikkikin kuuluu, Saarinen summaa ja jatkaa taiteesta:
-Se unohdetaan liian helposti, että taiteen tekeminen on yhteydessä ihmisen kehoon. Musiikin rytmi voi vaikuttaa rauhoittavasti tai stimuloivastikin. Taide on viestintää ja vaikuttamista. Ilman musiikkia vain lukisin ja lenkkeilisin ja olisin paljon ujompi ihminen. Nyt uskallan itsekin luennoida ja esiintyä.
40-vuotisen työuransa aikana Saarinen on auttanut asiakkaitaan löytämään nuotteja arjen haasteisiin. Vaikka uran emeritusvaihe onkin jo käsillä, jatkaa Saarinen silti kutsumusammatissaan vastaanottaen asiakkaita ja tehden työnohjauksia.
-Se on minun käsitykseni hyvästä elämästä, että jos on koko elämänsä tehnyt merkityksellistä työtä, niin ei sitä voi jättää iän myötä pois, Saarinen pohtii.
Saarisen hyvään elämään kuuluu myös perhe.
-Olen tosi kiitollinen siitä elämästä, jota olen saanut elää. Minulla on kaksi aikuista lasta ja olen kirjoittanut oman tietokirjankin, nimeltä Voimauttava musiikki ja luova kirjoittaminen.
Jää nähtäväksi, mitä Saarinen aikoo tulevaisuudessa tehdä, mutta tällä hetkellä hänen arkensa täyttyy musiikista, yhteiskunnallisesta aktivismista ja pienten puolesta puhumisesta.
