SaloJazzin neljästoista toimintavuosi on hyvässä käynnissä.
Kuten moni muukin paikallinen kulttuuritapahtuma, myös SaloJazz tarvitsee vapaaehtoisten työpanosta toteutuakseen. Talkooporukkaa yhdistää rakkaus musiikkiin ja halu rikastuttaa paikallista kulttuurielämää. SaloJazzin ydinporukkaa tarkastellessa huomio kiinnittyy joukkoon aktiivisia nuoria. He ovat löytäneet tiensä yhdistyksen pariin Salon lukion käytäviltä taikka ystävien kautta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Heikuran peesissä musiikkia tai tapahtumanjärjestämistä opiskeleva nuori saa levittää siipensä ja jopa lentää kohti haaveammattiaan.
Nyt Siiri Halkilahti, Jussi Linna, Severi Römpötti, Hele Suvanne ja Margarita Livshits ovat kerääntyneet pöydän ääreen pohtimaan jazzin ja talkootyön syvintä olemusta.
-Jazz kuuluu mielestäni luovan työn taustalle, Suvanne pohtii, ja Römpötti on hänen kanssaan samaa mieltä:
-Jazzin kauneus syntyy hetkessä. Musiikki on elävää ja muusikoiden hauskanpito välittyy yleisöönkin, Römpötti tiivistää.
Nuoret nauttivat nähdessään muusikoiden irtautuvan rutiineistaan ja antautuvan musiikin vietäväksi.
-Artistin ilo tarttuu yleisöönkin, Halkilahti tietää.
-Jazziin kietoutuu pieniä, hassuja juttuja, joiden kautta voi kehittää myös omaa soittotaitoaan. Sitä ajattelee, että ”ai, noinkin voi tuon asian tehdä”, Linna miettii.
Nuoret nauttivat livemusiikin orgaanisuudesta. Kun improvisoinnin ohessa musiikkiin istutetaan erilaisia jazz-kliseitä, syntyy myös löytämisen iloa.
-Esimerkkinä voisi käyttää vaikka melodia ”the Lick”, jolloin koko sali alkaa nauramaan, Livshits toteaa. Kyseessä on kaikkien aikojen kuuluisin jazz-klisee. Sointukulku alkaa ja loppuu samaan nuottiin, mutta kieputtaa kuulijansa välillä korkeuksiin. Jazz-konserttien tunnelma saa nuorilta paljon kehuja:
-Kun ollaan ainutlaatuisen tulkinnan äärellä, tunnelma keikoilla on usein herkkä ja tiivis, Livshits lisää.
Juuri tapahtumien hieno tunnelma saa ihmiset usein jäämään vapaaehtoistyöhön. Nuoret kertovat myös, että ovat saaneet tartutettua talkookärpäsen myös lähipiiriinsä.
-Isäni oli täällä talkoolaisena maalaamassa lattiaa, Römpötti muistelee.
Talkoolaisuus tarkoittaa nuorille yhteisöllisyyden kokemuksen lisäksi myös sitä, että saa puuhaa iltoihin. Mitä tekemistä Salosta löytyy nuorelle aikuiselle klo 21 jälkeen illalla, jos kahvilat ovat kiinni eikä baarissa notkuminen kiinnosta? SaloJazzin kautta kaupunkiin on pyydetty esiintymään myös erityisesti nuoria kiinnostavia artisteja.
-Tiedän, että esimerkiksi Arppaa tultiin katsomaan myös ulkopaikkakunnilta. Mielestäni on aivan sikacoolia, että SaloJazz on löydetty myös Salon ulkopuolella, Livshits mainitsee.
Keikkoja ei kuitenkaan olisi ilman vapaaehtoisten työpanosta. Yhdistyksen kautta nuori voi toteuttaa itseään yhdessä aikuisen kanssa vaikka yleisötyöntekijänä, valokuvaajana tai osana tekniikkatiimiä. Lukionsa jo päättäneet nuoret aikuiset ovat saaneet hyödyntää vapaaehtoistyössä kertynyttä osaamista myös työmarkkinoilla.
-Ilman SaloJazzia minun ottamaani valokuvaa ei olisi Frank Gambalen nettisivuilla, Suvanne iloitsee ansaitusti. Frank Gambale on australialainen fuusiojazz-kitaristi, joka konsertoi Salossa syyskuussa 2025.
-Täällä on syntynyt ainutlaatuisia tilaisuuksia päästä juttelemaan ihmiselle, joka tekee työkseen sitä, mistä itsekin pitää – vaikka jännittääkin puhua ammattimuusikolle. Siitä ei vain pääse irti, mutta on silti helpompi mennä puhumaan tuntemattomille, Römpötti tunnustaa ja ystävät nyökyttelevät vieressä.
-Ja onhan se hienoa pystyä sanomaan, että olin viime syksynä hoitamassa valoja Frank Gambalen keikalle, Linna mainitsee.
Hän kertoo saaneensa paljon kannustusta esiintyjiltä tulevaisuutta varten.
-Sain eräältä soittajalta cd-levyn, jonne hän kirjoitti tervehdykseksi, että ”pidä hauskaa musiikin parissa”, Linna lisää.
Kaikesta päätellen vaikuttaa sille, että hän noudattaa ohjetta tälläkin hetkellä.
Jonna Hellberg-Pitkänen
