– Halu auttaa vanhuksia arjessa, ottaa toisen ihmisen tarpeet huomioon ja tunne siitä, että on oikeassa paikassa, kuvailevat Ilolansalon palvelutalossa kesäaikaan avustavat salolaisnuoret Leona Mäkinen (17) ja Kiira Nordlund (16) tunnelmiaan kesätyöpaikastaan.
Molemmat nuoret työskentelevät SALVA ry:n alaisuudessa kesäkoululaisina. Salva työllistää kuluvana kesänä yhdeksän nuorta kesäkoululaisina kahdessa neljän viikon jaksossa. Osa nuorista saa palkkaukseen tukea myös kaupungin kesätyösetelistä.
Palveluneuvoja Pasi Mäenpää selventää, että kesäkoululainen on tapa ilmaista, että kyseessä on nuori, ehkä jopa sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta haaveileva ihminen, kun taas alaa jo opiskelevat ovat kesätyöläisiä tai työharjoittelijoita.
– Kesäkoululaisen työnkuvaan kuuluu vanhusten arjessa mukana eläminen ja heidän avustamisensa. Lisäksi kesäkoululainen avustaa palvelutalon henkilökuntaa heidän työtehtävissään.
Ilolansalo on kummallekin nuorelle tuttu paikka. Molemmat hakeutuivat Ilolansaloon peruskoululaisille järjestetyllä työelämään tutustumisjaksolla. Jakson tarkoitus on tarjota nuorelle mahdollisuus työskennellä lyhyen ajanjakson verran häntä kiinnostavassa työympäristössä.
Kun sekä Mäkisen että Nordlundin kiinnostus sote-alaa kohtaan vain kasvoi, oli helppo päätös lähettää kesätyöhakemus juuri SALVA ry:lle. Nuoret tietävät, että kesätyön saaminen ei ole helppo nakki.
– Monet ystäväni ovat kesätöissä, ja toiset ovat pystyttäneet kesäksi jopa oman yrityksen. Yrityksen perustaminen tarjoaa varmasti paljon hyviä fiiliksiä ja onnistumisen kokemuksia, mutta minusta palkkatyö tuntuu riskittömämmältä vaihtoehdolta, Mäkinen punnitsee.
Mäkisen työpäivät kuluvat lounasravintolassa salin puolella, jossa hän auttaa asiakkaita lounastilauksissa. Mäkisen tärkein työväline on pelisilmä, sillä hän havaitsee, milloin asiakas tarvitsee apua vaikkapa lounaan pöytään kuljettamisessa, ja suorittaa myös tarpeen tullen pieniä siivous- ja järjestelytehtäviä.
Koulujen kesäloman pituus on huimat 10 viikkoa ja 4 päivää. Nordlundilla ja Mäkisellä jää neljän viikon työrupeaman jälkeen vielä aikaa valmistautua uuteen lukuvuoteen. Mäkinen jatkaa lukio-opintojaan, ja Nordlund aloittaa syksyllä ammattikoulussa.
– En vielä tiedä, mikä linja minua odottaa, Nordlund sanoo. Hän toivoo pääsevänsä suorittamaan lähihoitajaopintoja seuratakseen äitinsä jalanjälkiä.
Nordlundin työtehtäviin kuuluu kuntouttavassa päivätoiminnassa avustaminen. Työnsä kautta hän pääsee tutustumaan vanhuksiin.
– Minun on ollut helppo tulla toimeen vanhusten kanssa. Koen, että kaikki ovat olleet mukavia, ja vanhusten avustaminen tuntuu kivalta. Pienikin juttu voi olla jollekin iso apu.
– Tällä alalla tarvitaan hyviä hermoja. Pitää työskennellä vanhusten tahtiin, Nordlund sanoo.
– Olen kehittänyt tässä työssä sosiaalisia taitojani. Minusta on tärkeää tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Olen huomannut, että ihmiset reagoivat eri tavalla eri asioihin, ja kun sen muistan, osaan ottaa toiset huomioon, Mäkinen miettii fiksusti.
Työrupeaman jälkeen nuoria hellii vielä muutaman viikon verran toivottavasti aurinkoinen ja lämmin kesä.
– Haluaisin viettää vielä paljon aikaa kavereiden ja perheen kanssa, Mäkinen haaveilee.
Hänen mielestään paras kesä muodostuu yhdessäolosta.
Nordlund kaipaa myös yhdessäoloa itselleen tärkeiden ihmisten kanssa, mutta haaveilee lisäksi huvipuistovierailusta.
Vaikka kesätyö nappaakin aikaa pois yhdessäololta, antaa se mitä parhaat eväät tulevaisuuteen.
– Ajattelen, että kun on ollut kesätöissä, on helpompi hakea tulevaisuudessa töitä. Ja ehkä seuraavat työpaikat jännittävät myös vähemmän, Mäkinen pohtii.
Paitsi työelämäkokemusta ja itsetuntoa kasvattaa kesätyön tekeminen oikeutetusti myös kukkaroa. Molemmat kesäkoululaiset tietävät, että osa palkasta kannattaa laittaa säästöön.
– Minä säästän ajokorttia varten, Mäkinen kertoo.
Nordlundilla puolestaan on kiikarissa jo syysmuoti.
Jonna Hellberg-Pitkänen
