Helsinkiläinen runoilija ja valokuvaaja Nelli Ruotsalainen on äiti. Hänellä on kaksi pientä lasta, jotka ovat syntyneet hänestä.
Ruotsalaisen valokuvanäyttely Queer m/others fuck well on esillä Mathildedalissa elokuun loppuun saakka.
Valokuvanäyttelyä tarkastellessa vaikuttaa siltä, että Ruotsalaisen pikkulapsiarkeen kuuluu tuttuja rutiineja: päiväunia, ruokailuhetkiä, ulkoilua, hassuttelua ja haukottelua.
– Suuren osan elämästäni olen halunnut äidiksi. Esikoisen synnyttäminen, erityisesti koronapandemian aikaan, oli minulle silti pieni shokki. Mietin, miten ihmiset ovat voineet jatkaa elämäänsä kaiken sen jälkeen. Olin hämmentynyt siitä, miltä äidiksi tuleminen oikeasti tuntui, Ruotsalainen tunnustaa.
Kuten ketään äitiä, ei myöskään Ruotsalaista voi määritellä vain äitiyden kautta. Lopulta Ruotsalainenkin jatkoi elämäänsä.
Suomalais-amerikkalainen Ruotsalainen on runoilija, esseisti ja taiteilija. Ruotsalainen työskentelee aktiivisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parissa. Hän on myös queer-yhteisön jäsen ja rakentanut ihmissuhteensa läsnäolon ja rakkauden varaan.
– Queeriys tarkoittaa minulle vastarintaa ja ilottelua. Queer-vanhemmuus on tulokulma, jossa haastetaan normatiivinen äitiys. En myöskään tiedä vielä, millaisia ihmisiä lapsistani kasvaa, joten ajattelen, että heidän on saatava kasvaa omaksi itsekseen ilman pelkoa siitä, että heidän identiteettiään kyseenalaistetaan.
– Omaan lähipiiriini kuuluu monenlaisia ihmisiä, ja haluan omalta osaltani taata sen, että lapseni kasvavat hyväksymään sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden, Ruotsalainen pohtii.
Äitiys on universaalia, mutta queer-äitiys on hoivaa, joka ylittää biologiset siteet ja normatiiviset käsitykset sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, Ruotsalainen kirjoittaa näyttelytekstissään.
Valittu perhe on termi, jolla kuvataan läheisten ihmisten joukkoa, jotka kokevat kuuluvansa yhteen huolimatta siitä, että heitä ei yhdistä syntymässä määritelty perhe.
– Haluan, että ihmiset pysyvät läsnä elämässäni. Ehkä meitä yhdistää queeriys, mutta me olemme ystäviä syteen tai saveen. Kasvatamme ystävyyttä yhdessä ja tuemme toisiamme, Ruotsalainen kertoo.
Ruotsalaisen mukaan paljon tasa-arvotyötä on edelleen tekemättä. Naisparien lapsikiintiö on julkisella puolella rajoitettu kahteen lapseen. Queer-perheiden sekä etenkin translasten ja -nuorten tukeminen olisi välttämätöntä.
Ruotsalainen muistuttaa myös, ettei ole kauaa siitä, kun sukupuolenkorjausprosessiin kuului automaattisesti sterilisaatiovaatimus. Listaan voisi vielä lisätä, että vanhemmuuslaissa pitäisi huomioida kaikki lasten vanhemmat.
Ruotsalaisen taiteilijaminä otti tilaa kahdeksan vuotta sitten. Kaikki alkoi runoista ja Feministisestä Asennekustantamosta.
Ruotsalainen on julkaissut kaksi runokirjaa. Omakustanteen julkaiseminen on Ruotsalaiselle myös poliittinen teko.
– Tilan haltuunotto on feministinen toimintatapa. Haluan tehdä taidetta omasta elämästäni. Sillä tavalla taide on henkilökohtaista, enkä approprioi kenenkään muun kokemuksia, Ruotsalainen selventää.
Kuvataidettaan Ruotsalainen tekee filmikameroilla.
– Taiteeni on häpeämätöntä ja intiimiä. Kuvaan filmikameralla, sillä haluan kuvaamisen olevan hidasta. Olen koukussa siihen, kun kuvia ei voi hallita. Valmiissa teoksissa näkyy valovuotoja, tärähdyksiä ja heijastuksia. Ajattelen myös, että filmikamera on lempeämpi kuvauskohdettaan kohtaan, Ruotsalainen punnitsee ja kertoo nauttivansa siitä, että joutuu nopeatempoisena ihmisenä pysähtymään kuvien ottamisen ja kehittämisen äärelle.
– Minusta tuntuu, että filmikamerat ja vanhanaikaiset kapulapuhelimet elävät tällä hetkellä renessanssia. Ihmiset haluavat palata takaisin yksinkertaisemman median pariin, Ruotsalainen tuumii.
– Valokuvissani on myös erotiikkaa, ja tulevana seksuaalikasvattajana haluan näyttää taiteeni kautta myös tämän puolen, Ruotsalainen sanoo.
Äiti-ihmisen ei tarvitse kadottaa seksuaalisuuttaan, ja erotiikan haltuunotto voi myös voimauttaa. Kuvaaminen on intiimiä, ja makuuhuoneessa otetut kuvat, joissa olen itse mallina, on valokuvannut ystäväni Maija Haapala, Ruotsalainen miettii ja summaa sitten:
– Näyttelyni on kuin tilkku-täkki, ja yhteen kuvakollaasiin mahtuu rinnakkain se, mitä kaikkea äitiys voi joillekin olla.
Mathildedal hurmasi Itä-Helsingissä asuvan taiteilijan.
– Itä-Helsinki on ihana paikka asua, mutta asuntoni lähellä on joskus meluisaa. Mathildedal suorastaan huutaa taiteellista potentiaalia. Se sanoo minulle, että tule tänne ja tee taidetta, Ruotsalainen nauraa.
– Mathildedal on kaunis kylä, josta saa upeaa ruokaa ja jossa asuu aidosti lämpimiä ihmisiä, Ruotsalainen kuvailee.
– Yövyin elokuun alussa Teijolla ja kävin illalla vielä uimassa järvessä, jossa oli tavattoman kirkasta ja ihanaa vettä, Ruotsalainen muistelee.
Hän pitää kylästä niin paljon, että saapuu syyskuussa takaisin Runoilijoiden Kevät -tapahtumaan yhdessä 44 muun runoilijan kanssa. Hänen Nautinnon runous -työpajansa on yksi tapahtuman monista työpajoista.
Nelli Ruotsalaisen valokuvanäyttely Queer m/others fuck well on esillä Mathildedalissa 31.elokuuta saakka.
Runoilijoiden Kevät -tapahtuma Mathildedalissa 19.–20.syyskuuta.
Jonna Hellberg-Pitkänen
