Kahdeksantena toimintavuotenaan Taiteiden Yätä osataan Salossa jo odottaa. Nyt torstaina vietettävän Taiteiden Yän perusajatuksena on aktivoida kaupunkilaisia esittelemään omaa osaamistaan ja toimintaansa erilaisten esitysten, näyttelyiden ja tapahtumapisteiden muodossa.
– Tänä vuonna meitä toimijoita on valtavan paljon, EtnoSalo ry:n Sanna Jousi iloitsee.
Noin 100 toimijaa tuo tapahtumaan ohjelmaa sekä esittely- ja myyntipisteitä. Kävijälle on tarjolla nähtävää ja koettavaa alkuiltapäivästä aina iltayhteentoista saakka.
Salon Taiteiden Yä pyyhkäisee kaupungin yli Astrum-keskukselta Palometsään ja aina vanhalle poliisilaitokselle ja Tehdaskadulle saakka. Päivän sana on ”non-stop”. Se tarkoittaa, että kävijöille on tarjolla ohjelmaa iltapäivästä melkein keskiyöhön saakka.
– Uutuutena järjestämme tänä vuonna Länsirannassa Lasten Yän kello 16–20. Tähän saimme tukea Juha Punta -säätiöltä, ja olemmekin panostaneet lastenohjelmaan, Jousi vinkkaa.
Länsirannassa nähdään esimerkiksi sirkustaiteilija Marianne Vaalimaan leikkisä ja interaktiivinen sirkusesitys.
Salolaisten osallistumisinnosta kertoo myös se, että keskustan alueen originaali Taiteiden Yä tuntuu poikivan ”varjo-Taiteiden öitä”. Kaupungintalolla vietetään Taiteiden Yän lisäksi myös Itämeri-päivää. Kulttuurituottaja Frida-Maria Pessin mukaan kävijöille on tarjolla niin toimintapisteitä kuin tietoiskujakin. Kysyä voi niin luonnonsuojelusta kuin tulevista asuntomessuistakin.
Auringonsalon uusissa toimitiloissa Ketomaankadulla järjestetään puolestaan ”satelliitti-Taiteiden Yä”, joka tarjoaa ohjelmaa näytehoidoista luentoihin ja ryhmärentoutukseen kello 14–23.
Taiteiden Yän ansio ei ole pelkästään katukuvan elävöittäminen tai mukavan torstaipäivän järjestäminen kaupunkilaisille. Tapahtuman suurin ansio on taiteen tekemisen mahdollistaminen. Taiteiden Yänä meillä jokaisella on mahdollisuus astua parrasvaloihin ja nostaa hyvällä omallatunnolla osaamisemme esiin. Kertoa muille, että me osaamme.
Näin on tehnyt myös räppäri Kapsaisiini eli Mika Tulinen, joka räppää debyyttialbuminsa julkaisukeikan Salon Taiteiden Yössä.
– Mä haluaisin olla se kemikaali, joka tekee Suomen musaskenestä tulisen, Kapsaisiini haaveilee.
Ruotsalaislähtöinen Kapsaisiini on salolaistunut neljä vuotta sitten.
– Koti on vain se paikka, jossa ihmisen osoite kulloinkin on, Kapsaisiini toteaa lakoniseen tyyliinsä, kun kysyn, onko Salo nyt hänen kotikaupunkinsa.
Tuntuu, kuin Kapsaisiini olisi elänyt jo monta elämää, vaikka hän on vasta 30-vuotias. Hänen elämänfilosofiansa kumpuaa juurettomuuden tunteesta, lähipiirissä tapahtuneesta päihteiden väärinkäytöstä ja gangstarap-kulttuurista. Lapsuusajan turvattomuus johti tienhaaraan, jossa teini-ikäinen Kapsaisiini kertoo ”saaneensa järkeä päähänsä”.
– Kun muut 16-vuotiaat halusivat kokea kaiken, minä aloin haaveilla opiskelusta, perheen perustamisesta ja aloilleni asettumisesta, Kapsaisiini muistelee.
Rap kulki koko ajan hänen rinnallaan.
– Kymmenvuotiaana kuulin ensimmäistä kertaa räppiä, ja se vei heti mennessään, Kapsaisiini kertoo.
Rap on musiikkityyli, jonka omaleimainen piirre on uhoaminen. Turvaverkon puuttuessa rap voi tarjota kuuntelijalleen voimaa ja toivoa. Miksei myös määränpään?
– Olen haaveillut omasta rap-albumista nyt 20 vuotta, Kapsaisiini huokaa.
– Etsin viisitoista vuotta ihmisiä mukaan projektiini. Räppäri tarvitsee jonkun tekemään biitit, miksaukset ja DJ:n keikoille ja niin edelleen. Tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2020 tajusin, että minä voin tehdä asioita myös ihan itse. Aloitin musiikkiteorian aivan nollasta ja opettelin kaiken YouTubesta, Kapsaisiini sanoo.
Sisuuntuminen kannatti. Kapsaisiinin esikoisalbumin nimi on Ensiaskeleet.
– Nimi on vähän itseironinen. Minulta vei 20 vuotta, että sain albumini tehtyä. Ehkä tässä on myös minun kannanottoni JVG:n tekemään heittoon. Heidän mukaansa musaskene on tosi nuorta, ja 30-vuotiaana ura on jo ohi. Kuitenkin sen ikäinen ihminen elää vielä elämänsä alkupuolta. Minulla ei ole kolmenkympin kriisiä, päinvastoin. Olen enemmän sinut itseni kanssa nyt kuin koskaan, Kapsaisiini filosofoi.
Ehkä vuodet ovat tuoneet mukanaan aikuista ajattelua?
– Jouduin aikuistumaan jo pikkuskidinä. Minä en usko, että aikuisuutta on olemassa, Kapsaisiini toteaa monissa liemissä keittyneen ihmisen elämänkokemuksella.
Kolmenkympin kynnyksellä Kapsaisiini kuitenkin teki jotakin hyvin aikuista. Hän ryhtyi opiskelemaan ja kokosi itselleen joukon läheisiä ihmisiä, joiden kanssa jakaa yhteiset kiinnostuksen kohteet ja haaveet.
Tuleva keikka Salon Taiteiden Yässä motivoi häntä tekemään valmiiksi kauan kaivatun albuminsa.
– Opiskelin media-alaa, ja niissä ympyröissä kuvasimme myös musiikkivideon kappaleestani Sitruunoita yhdessä ystäväni Eetu Heikkilä-Kiiverin kanssa. Hänen kanssaan kuvasimme myös psykologisen trillerin nimeltä Onnetar suosii rohkeaa. Lyhytelokuvassa nuorisojoukko on matkalla bileisiin ja tulee ohimennen aiheuttaneeksi zombieapokalypsin, Kapsaisiini hihittää.
– Tyttöystäväni fiittaa eli vierailee myös albumillani taiteilijanimellä Sandra Karolina, Kapsaisiini kertoo silmät sydäminä.
– Tulevaisuudessa toivon itselleni lapsia, lapsenlapsia ja pitkää, hyvää elämää. Artistiminäni haluaisi jättää jonkin musikaalisen perinnön itsestäni, Kapsaisiini haaveilee.
Seuraavat säkeet ovat Kapsaisiinin kappaleesta Sitruunoita:
Välil tuntuu et laiffi
on ankeet paskaa
ja on hankalaa pitää
hymy kamerassa
mut pyydä elämältä
ja se vastaa
aina aurinko paistaa
kun sade lakkaa
Salon Taiteiden Yä torstaina 27.8. kello 16–22. Koko ohjelma tapahtuman verkkosivuilla osoitteessa: https://taiteidenya.fi/ohjelma
Kapsaisiinin levynjulkistuskeikka Taiteiden Yässä Salon torilla kello 20.15. Vapaa pääsy.
Jonna Hellberg-Pitkänen
