Feromonit jylläävät kasvinsuojelussa!

Hortonomi Wilhelmiina Kallio luottaa työssään ja kotipuutarhassaan biologiseen torjuntaan

Wilhelmiina Kallion kodissa on puutarhan lisäksi 65 erilaista viherkasvia. Niitten oksilla riippuu pieniä pusseja. – Ne sisältävät kalifornianpetopunkkeja ja ripsiäispetopunkkeja.

Feromoni ei ole minkään Taru sormusten herrasta -saagan örkkimörkin tai hobitin nimi. Kiskolaista Wilhelmiina Kalliota naurattaa.

– Voisi vaikka ollakin! Mutta feromoni on tuoksu, jota erittävät sekä ihmiset, että eläimet. Minun työhöni sisältyvissä feromoneissa on kyse siitä, että naarashyönteiset lähettävät tuoksuja, joilla ne houkuttelevat uroksia paikalle.

Ja sitten käy luonnollisesti huonosti. Wilhelmiina esittelee feromoniansaa, pienen muovisen teltan näköistä esinettä, jonka sisällä on feromonihaihdutin ja liimapohja.

– Feromoneja käytetään tarkkailuun. Mikäli tuholaisia ei ilmaannu, ei tarvitse ehkä ollenkaan käyttää kasvinsuojeluaineita. Nykyaikaiset viljelijät ovat erittäin tiedostavia: lannoitteet ja torjunta-aineet ovat niin kalliita, että niitä ei heitellä peltoon ihan noin vain. Kemiallista kasvinsuojelua halutaan vähentää ja siksi biologinen kasvinsuojelu on kasvava trendi. Kemiallisessa torjunnassa on varoaika, jonka aikana kasvin sadonkorjuu on kielletty; biologisessa torjunnassa tällaista ei ole. Kaiken lisäksi tuholaiset voivat kehittää resistenssin joillekin torjunta-aineille.

Wilhelmiina tietää mistä puhuu. Hän valmistui hortonomiksi vuonna 1995.

– Työskentelin muun muassa Suomen suurimman taimistomyyjän Puutarha Tahvosten palveluksessa. Sen jälkeen olin SSO:n Rauta-Maataloudessa työssä vuosia ja tein lannoite-, kasvinsuojelu- ja kastelusuunnittelua. Näinä vuosina myin myös Biotus Oy:n tuotteita ja viisi vuotta sitten siirryin Biotuksen palvelukseen. Asiakkainani on marjanviljelijöitä ympäri Suomea ja asiakassuhteet ovat todella pitkiä: osaan heistä olen tutustunut jo SSO:n aikana. Voin rehellisesti sanoa, että minulla on Suomen mukavimmat asiakkaat!

Biotus Oy on kotimainen yritys, joka tuottaa biologisia torjuntaeliöitä. Yritys täyttää tänä vuonna 20 vuotta.

– Päätyönäni on eliösuunnitelmien tekeminen marjanviljelijöille. Eliöitten käytössä äärimmäisen tärkeää on tuholaisten tarkkailu ja petoja lisätään usein, sillä esimerkiksi kirva tuplaa populaationsa kolmessa päivässä, kun lämpötila on 20 astetta. Tunnelimarjaviljelmät ja kasvihuoneet ovat ihanteellisia paikkoja kirvoille: ei sada, ei tuule ja lämpötila on tasainen. Torjuntaeliöitä on rekisteröity Suomessa kymmeniä. Jokaisella kasvilla on esimerkiksi oma kirvansa, vaikkapa vadelmalla ja mansikalla on omansa. Torjuntaan käytetään muun muassa kaksipistepirkkoa, joka ei kuitenkaan ole kranttu: sille kelpaa kaikki.

Jo koulun biologian kirjasta muistuu mieleen kuva leppäkertusta ja kirvoista, tulos 6-0 leppäkertulle!

Luonnon monimuotoisuus ja -suojelu ovat tärkeitä arvoja Wilhelmiinalle ja hän allekirjoittaa Biotuksen arvot.

– En käytä omassa puutarhassani lainkaan kemiallisia torjunta-aineita. Joinakin vuosina kasvituholaisia on paljon, mutta silloin myös niitä syöviä ja tuhoavia eliöitä on paljon. Viljelijät eivät tietenkään voi jäädä odottamaan, että torjuntaeliöt ilmaantuvat itsestään.

Wilhelmiinan ja hänen nelilapsisen perheensä kodissa on puutarhan lisäksi 65 erilaista viherkasvia. Niitten oksilla riippuu pieniä pusseja.

– Ne sisältävät kalifornianpetopunkkeja ja ripsiäispetopunkkeja.

Kuulostavat tiukoilta tyypeiltä!

Elina Koskinen

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on pinterest
Pinterest
Share on whatsapp
WhatsApp

Samasta kategoriasta: