Yrjö Soinin, eli nimimerkki Agapetuksen, jo 1930-luvun alussa kirjoittama Syntipukki on filmattu kahteenkin kertaan: ensimmäinen Erkki Karun ohjaamana jo vuonna 1935, ja toinen Matti Kassilan johdolla vuonna 1957. Aiemmassa elokuvassa oli mukana Suomen ensimmäinen Miss Eurooppa Ester Toivonen, ja jälkimmäisessä maamme näyttelijöitten ykköskaarti alkaen Lasse Pöystistä nimiroolissa. Matti Kassila ei tosin ollut elokuvaan kovin tyytyväinen, sillä hän joutui työsopimuksensa mukaan tekemään sen parissa kuukaudessa. Stockmannin Helsingin tavaratalo sai sen sijaan viljalti mainosta, sillä kummatkin elokuvat kuvattiin sen tiloissa. Klassikosta voidaan siis puhua; näytelmää esitetään vielä nykyäänkin sekä ammatti- että harrastajateattereissa, esimerkiksi Mikko Kivinen on ohjannut siitä useampia versioita. Hänen mielestään näytelmää ei missään tapauksessa voi tuoda 30-luvulta yhtään lähemmäksi nykypäivää, mutta aivan hyvin toimi näytelmä Suomusjärvellä 70-luvulle siirrettynä.
Syntipukki on komedia miehestä, Mussu Koikkalaisesta, joka palkataan tavarataloon syntipukiksi. Hänen harteilleen kasataan syyt muiden tekemistä virheistä ja vihaiset asiakkaat voivat purkaa häneen kiukkunsa. Tässä kohtaa tulee väkisinkin mieleen, että sosiaaliseen mediaan pitäisi palkata vastaavanlainen henkilö, niin aggressiivista keskustelua siellä käydään asiasta kuin asiasta.
Suomalaiskansalliseen tyyliin tarinaan on tietysti sisällytetty sekä romantiikkaa että väärinkäsityksiä, mutta en usko tekeväni valtavaa juonipaljastusta kertoessani että loppu on kuitenkin onnellinen.
Suomusjärven kesäteatteri sijaitsee erittäin kauniilla paikalla louhoslammen rannalla. Olisikin hienoa, jos ympäristöä hyödynnettäisiin näytelmissä takavuosien tapaan. Teatteri on hyvällä tavalla kotikutoinen: näytelmän tulee olla hauska, sateen sattuessa kastuvat sekä näyttelijät että katsojat, eikä sähköistä äänentoistoa käytetä. Puheesta saa oikein hyvin selvää ilman mikrofonejakin. Katsomoa ollaan ilmeisesti jossain vaiheessa kattamassa, ja tässä kohtaa esitän vienon toiveen: penkkien selkänojien uusiminen!
Mihinkään suuriin spektaakkeleihin ei Suonäppien tämänhetkiset resurssit riitä, mutta on ilahduttavaa, että teatteritoimintaa on kuitenkin pystytty jatkamaan. Ohjaaja Arto Niemisellä on ollut valtavan suuri työ, kun hän on hakenut vakioporukalleen sopivaa näytelmää. Syntipukki edustaa helposti sulavaa ja kepeää kesäteatteria, ja sellaisena varmasti tavoittaa oman katsojakuntansa. Todistettavasti näytelmä sopii lapsillekin, sillä ensi-illassa istui katsomossa kaksi pientä poikaa, joista ainakin toinen oli alle kouluikäinen, ja hyvin näyttivät viihtyvän.
Nimirooliin Syntipukiksi on saatu ainakin itselleni entuudestaan tuntematon Kalle Kutila, joka suoriutuu onnettomasta osastaan aivan kelvollisesti. Hänen vastavoimanaan nähdään vahtimestari Aulis Miettisen roolissa kokenut Rauli Häkkilä, aina luotettava näyttelijä. Naispääosassa Sofia Laaksonen on varsin pirteä ilmestys myyjätär Irja Salona. Erityiskiitos hänen ja pääjohtaja Vaaraa esittävän Jonne Karosen keskinäisestä replikoinnista: vuorosanoihin otetaan nopeasti kiinni ilman harrastajanäyttelijöille tyypillistä taukoa. Marja Leppähaaran esittämä iloluontoinen leskirouva Ilona Ilola on nimensä mukainen ja sellaisena mainio. Ja koska leskirouva replikoi myös på svenska, kannattaa puheen rytmiin kiinnittää huomiota.
Näytelmä voi olla tyylitelty ja roolit karrikoituja, mutta siinä tapauksessa on syytä pysytellä valitussa tyylilajissa johdonmukaisesti. Jos osa näyttelijöistä esimerkiksi puhuu normaaliin tapaan, ei toiset voi replikoida kuin vanhasta Suomi-filmistä karanneet. Arto Nieminen ohjaa kokeneita, itseohjautuvia näyttelijöitään varmalla kädellä, mutta enemmän huomiota voisi kiinnittää niihin kokemattomiin.
Alkuperäiskäsikirjoitus: Agapetus, Ohjaus ja sovitus: Arto Nieminen, Musiikki ja efektit: Henri Leppä, Äänitekniikka: Ari-Matti Aho, Julistekuva: Juhana Manner, Graafinen kuva: Matti Kallio, Lavastus: työryhmä, Puvustus: työryhmä, Kuiskaaja: Taina Kaarlela, Lippuvaraukset: Sofia Laaksonen, Esitysoikeudet: Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry
Rooleissa – Mussu Koikkalainen (Syntipukki): Kalle Kutila, Irja Salo (myyjätär): Sofia Laaksonen, Aulis Miettinen (vahtimestari): Rauli Häkkilä, Kauko Aro (henkilöstöpäällikkö): Urpo Heinonen, Rouva Aro (osastonhoitaja): Heli Laaksonen, Ilona Ilola (leskirouva): Marja Leppähaara, Vaara (Sammon pääjohtaja): Jonne Karonen
Elina Koskinen
