– Idea tämän tyyppisestä dramatisoidusta kävelykierroksesta lähti Bremerin roolissa nähtävän, Matildan kesäasukkaan Perttu Salovaaran päästä. Hän on asunut Suomenlinnassa, jossa vastaavia kierroksia on vuosien varrella järjestetty useita. Perttu otti noin puolitoista vuotta sitten idean puheeksi Mathildedalin Näytelmäkerhon puheenjohtajan Juha-Pekka Seppälän ja minun kanssani. Viime kesäksi ei idea vielä ehtinyt toteutukseen asti.
Näin sanailee Jore Penttinen, jonka kynästä Bremer ja Matilda – ruukkikylän tarina on lähtöisin.
– Matildassa kulkee paljon matkailijoita, jotka ihailevat punamullattuja taloja kylänraitilla, mutta eivät tunne niiden historiaa. Tässä esityksessä alkuosa on pitkälti fiktiota, ja sitten kun päästään kesäteatterille, on luvassa faktaa.
Jore on Matildan kesäasukkaita jo yli 20 vuoden ajalta ja kirjoittanut Näytelmäkerholle useita seudun historiaan liittyviä näytelmiä, kuten kesällä 2022 esitetyn Mustan Jaanan. Samaisen näytelmän kapteenin roolin kautta myös Kemiönsaarella asuva Juha-Pekka päätyi tiiviimmin tekemisiin kyläläisten kanssa.
– Perttu Salovaaraan tutustuin, kun hän tunnisti ääneni yhdestä radiomainoksesta, naurahtaa komean äänen omaava Juha-Pekka.
Kierros alkaa, kun patruuna Bremer puhuttelee kontrahdin tehnyttä työväkeä, eli meitä yleisöä. Hän poimii väkijoukosta nuoren miehen, jolle luvataan paikka räknärinä hänen osattuaan laskea viiteen oikein på svenska. Vähän ajan päästä mukaan liittyy myös Piiu Alénin esittämä rouva Bremer, jonka etunimi ei olekaan Matilda vaan Ottiliana. Rouvalle ei kelpaa patruunan rakennuttama Matildan kartano, vaan hän nimittää sitä halveksivasti leikkimökiksi. Ihan oikeassakaan elämässä rouva ei koskaan muuttanut kyseessä olevaan pytinkiin. Muutenkaan patruuna Bremer ei oikein onnistu vakuuttamaan rouvaansa saavutuksistaan, varsinkin kun kyläkin saa nimensä patruunan lempityttären mukaan eikä siitä tulekaan Ottilianadal.
Historiakävelyn käsikirjoituskin on hauskasti laadittu ja Perttu Salovaara Bremerinä osaa improvisoida ja ottaa huomioon myös satunnaiset vastaantulijat. Lapsiperheen pikkutyttö tuijottaa muhkealla peruukilla varustettua patruunaa niin että törmää edellä kulkevaan veljeensä. Mathildedalissa tapahtuu kesäaikaan paljon ja Bremer mainostaa, mitä kaikkea hauskaa työväestölle onkaan tarjolla. Matildan kartanossa ollaan aamiaisella, kun seurueemme saapastelee pihan poikki.
– Ranskalaisturistit vetää varmaan croissantit väärään kurkkuun, tuumii joku yleisöstä.
Kesäteatterissa kuulemme painavaa, mutta mielenkiintoista faktaa Mathildedalin historiasta aina tähän päivään asti. Hyvä oivallus oli se, että näyttelijät tässä osiossa luopuivat rooliasuistaan ja esiintyivät tavallisissa vaatteissa.
Irja Muukkonen ja Kai Gustafsson, jolle laskentataitoisena luvattiin räknärin paikka, ovat tulleet Salosta seuraamaan historiakierrosta.
– Erilainen ja positiivinen kokemus. Roolit oli sisäistetty hyvin ja jutut olivat hauskoja. Sekä yleisö että vastaantulijat otettiin hienosti huomioon, sanoo Irja.
– Tämä sopii erityisen hyvin niille, jotka eivät yleensä käy teattereissa, tuumii Kaitsu naama peruslukemilla.
– Tässä on vaikea nukahtaa kesken kävelyn.
Mathildedalin Näytelmäkerho täyttää 20 vuotta tänä vuonna. Juha-Pekka Seppälän mukaan historiakierrosta voidaan pitää pilottihankkeena. Bremer ja Matilda olivat erittäin miellyttäviä tuttavuuksia jo nyt, ja produktiota voi halutessa vielä laajentaa ja jatkokehittää.
Bremer ja Matilda – ruukkikylän tarina -historiakierros Mathildedalissa 6. elokuuta saakka tiistaisin ja lauantaisin klo 13.
Elina Koskinen
