Tanssin ja tanssimusiikin ilosanomaa julistava Raatalan Humpparalli järjestettiin Kuusjoella jo 18. kertaa.
Viikon kestävän tapahtuman ollessa noin puolessa välissä, Humpparallia alusta asti luotsanneet pikkuserkukset Kimmo Haapanen ja Juha Vähä-Heikkilä kertoivat viikon sujuneen muutoin odotetusti lukuun ottamatta sateiden aiheuttamia haasteita. Tapahtumaa ympäröivät, peltoalueella sijaitsevat parkkialueet jouduttiin sulkemaan äärimmäisestä märkyydestä johtuen. Linja-autot kuljettivat humppakansaa perille hieman kauempaa.
– 18 vuoteen ei ole tällaista tilannetta ollut, Vähä-Heikkilä toteaa.
Paikalle saavuttiin jopa helikopterilla.
– Minulta kysyttiin, saako tänne tulla helikopterilla, kun sellainen pihalla on. Vastasin, että ilman muuta, Haapanen naurahtaa.
Tapahtuma kerää vuosittain kävijöitä ympäri Suomen maan. Tällä kertaa mukaan mahtui myös kansainvälistä väriä: Haapanen viettää talvikausia Floridassa, jonne vie Suomi-musiikkia Suomi-yhteisöihin. Nyt Raatalaan oli saapunut tuttuja Floridasta asti.
– Voisi siis sanoa, että tänne on saapunut väkeä ympäri maailman, Haapanen sanoo.
Ihmiset ovat löytäneet myös tapahtuman netissä näkyvän lähetyksen. Esimerkiksi TikTokissa oli Haapasen mukaan keskiviikkoon mennessä ollut parhaimmillaan toista tuhatta katselijaa.
Tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille, siksi anniskeluteltta on sijoitettu Haapasen mukaan sivummalle. Lapsille järjestetään esimerkiksi poniratsastusta.
– Tämä on koko perheen tapahtuma, täällä voivat ihan taaperoikäisetkin temmeltää mukana, Haapanen toteaa.
Peltojen keskellä sijaitsevaan humppamusiikin pyhättöön saapuminen yllättää monet uudet kävijät monipuolisuudellaan. Tapahtuma-alueelta löytyy esimerkiksi humppakoju, jossa on mahdollista tutustua tapahtuman historiaan. Lisäksi järjestetään humppaspurttia eli humppasikermää, jossa mitataan sekä tanssijoiden että soittajien kestävyyttä ja kuntoa.
– Ne, jotka tänne tulevat sanovat usein, etteivät voineet ymmärtää, että täällä on tällaista. Eivätkä ne tiedä, jotka eivät täällä ole, mitä menettävät, Haapanen sanoo hymyssä suin.
Humpparallissa esiintyy kolme orkesteria illassa. Illan esiintyjäkattaus pyritään valitsemaan siten, että joukossa on sekä paikallista osaamista että tunnetumpaa. Kauempaa saavutaan tunnetuimpien artistien perässä, paikallinen osaaminen taas houkuttelee erityisesti paikallista väkeä.
– Sana on kiirinyt. Orkesterit haluavat tulla tänne, sillä tämä on tällainen orkestereiden festivaali, Haapanen kertoo.
Haapanen ja Vähä-Heikkilä omaavat pitkän yhteisen historian tapahtuman parissa. Heille Humpparalliviikko tarkoittaa pitkän valmistelun tulosta ja pitkiä työpäiviä.
– Tänään aamulla paistoin jo 314 kananmunaa Humppakukkoon eli meidän erikoisuutena tarjoamaamme lihapiirakkaan. Semmoinen virka oli jo heti aamusta, Haapanen naurahtaa.
Vähä-Heikkilä vastaa tapahtuman äänitekniikasta. Sekä Vähä-Heikkilä että Haapanen muistuttavat, että tapahtumaa tehdään yhdessä talkoolaisten kanssa, joita ilman tapahtumaa ei olisi mahdollista järjestää.
Ensi vuonna mennään taas entistä kovemmin, kuuluu lupaus järjestäjätaholta.
Lavatansseissa kiehtoo hyvä tunnelma
Keskiviikon tarjonta houkutteli paikalle myös tanssimusiikin pariin hakeutunutta nuorisoa.
Koski Tl:stä Raatalan Humpparalliin saapuneet Eemeli Laakso ja Ossi Mäkinen kertovat olevansa Humpparallin vakiokävijöitä. Humpparalleissa vietetään usein koko viikko, ja sinne kokoontuu paljon myös kavereita.
– Tämä on meille jokavuotinen perinne, Laakso sanoo.
Laaksoa Humpparalliin houkuttelee mahdollisuus tanssiin.
– Tulen tänne aina tanssimaan ja pitämään hauskaa. Olen käynyt täällä tanssimassa varmaan vuodesta 2019 lähtien.
Perusasiat ovat kuulemma hyvin hallussa ja niillä pärjää Laakson mukaan varsin pitkälle. Mäkinen taitaa tanssilajeista varmimmin valssin.
– Varmoin ottein vaan, Laakso naurahtaa.
Tansseissa tulee käytyä Laakson mukaan silloin tällöin, muttei kovin usein. Raatalan Humpparallille sen sijaan pyritään aina varaamaan tilaa kalenterista.
Tanssimusiikkia soittavista yhtyeistä suosikeikseen sekä Laakso että Mäkinen nimeävät bändin nimeltä Törmälä Bros ja tanssiyhtye Auroran. Mäkinen mainitsee myös haastattelun hetkellä Humpparallin lavalle odotetun Yölinnun.
Ystävykset, salolainen Heini Lehtiranta ja Koski Tl:stä kotoisin oleva turkulaistunut Inkeri Meller, olivat saapuneet Raatalan Humpparalliin ensimmäistä kertaa: tanssimaan ja viettämään kaunista kesäiltaa.
Lehtirannalle tanssiharrastus on tuttu jo nuoruudesta kilpatanssin parista, tanssilavoilla hän on käynyt jo useamman vuoden ajan. Meller kertoo käyneensä lavoilla noin vuoden verran. Kipinän lavatanssiharrastukseen hän sai ystävältään Lehtirannalta, joka kannusti kokeilemaan.
– Heini on minulle opettanut tanssia ja toiminut tanssiparinani. Siinä on oppinut tosi kivasti.
Lehtiranta kertoo lempitanssilajikseen cha chan. Meller sen sijaan kertoo, että opettelee mielellään kaikkea uutta. Rohkeus kasvaa kerta kerralla.
Lavatansseissa ystävyksiä kiehtoo hyvä tunnelma sekä uudet sosiaaliset kontaktit.
– Lavatansseissa on aina tosi hyvä fiilis ja tunnelma. On kiva viettää kesäiltaa kavereiden kanssa ja tutustua myös uusiin ihmisiin, Lehtiranta kertoo.
Lähiseutujen tanssilavat esimerkiksi Somerolla, Aurassa ja Yläneellä ovat tulleet heille jo tutuiksi.
– Enemmänkin tulisi käytyä, jos olisi aikaa, Lehtiranta pohtii.
Päätöksen lähteä tanssilavalle sinetöi usein se, onko tapahtumassa mahdollisesti muitakin nuoria.
– Yleisesti pyrin käymään sellaisissa tapahtumissa, joissa on nuoria. Esimerkiksi tanssiyhtye Komiat vetää paljon nuorisoa, Lehtiranta pohtii Mellerin ollessa samoilla linjoilla.
– Komiat on sellainen, jota käymme usein katsomassa. Miksei muitakin bändejä. Livemusiikki on aina hyvää.
Sekä Lehtiranta että Meller kannustavat muitakin – erityisesti nuoria – lavatanssiharrastuksen pariin.
– Haluaisin kannustaa nuoria lähtemään lavoille, vaikkei olisi kaveriakaan. Täältä voi löytää kavereita, Lehtiranta vakuuttaa.
– Rohkeasti vaan. Olen ollut yksi niistä, joita on kiinnostanut tämä laji, mutta se on jännittänyt. Jos on vaikka joku kaveri joka käy, niin mukaan vaan. Ihania kavereita on löytynyt. Kaikki pärjää tansseissa kyllä, en voi muuta kuin suositella, Meller toteaa.
Suomi on tunnettu idyllisistä kesälavoistaan, mutta tansseissa tulee kaksikon mukaan käytyä myös talviaikaan, mikäli hyviä tapahtumia sattuu eteen. Viime talvelta mieleen jäivät erityisesti tapanintanssit.
– Tapsantansseissa tulee käytyä varmasti myös jatkossakin, he pohtivat.
Anette Ahlqvist
