Juha Metsänoja palasi takaisin tuttuun työpaikkaan
Suomessa joka kymmenes ihminen tekee eläkkeellä ollessaan palkkatöitä.
Yksi esimerkki ovat opettajat ja sairaanhoitajat, jotka tekevät lyhytaikaisia mutta myös pidempiä sijaisuuksia eläkkeellä olleessaan.
Salolainen Juha Metsänoja (66) jäi eläkkeelle lokakuun alussa vuonna 2023.
-Olisin voinut jäädä ikäni puolesta jo heinäkuussa 2022, mutta töissä oli mielenkiintoinen projekti menossa, Metsänoja kertoo.
Kokoaikaista eläkettä mies ehti nauttia muutaman kuukauden, kunnes palasi takaisin entisen työantajansa Yrityssalon palvelukseen.
-Teimme kahden vuoden työsopimuksen minulle tutun hankkeen pariin. Työskentelen 50 prosenttisella työajalla vieraskielisten työmahdollisuuksien parantamiseksi.
Syitä työuran jatkamiseen on monia, Metsänojan tapaus hyvä esimerkki. Kun nuorempi puoliso jatkaa ikänsä puolesta työelämässä, myös eläkeiän saavuttanut haluaa usein jatkaa työntekoa.
-Minulle se mahdollisuus tuli. Tottakai on tärkeää, että on omaa halua ja tuntee olevansa hyvässä kunnossa.
Metsänojan tilanne on siinäkin mielessä suhteellisen yleinen, että hän jatkaa saman työantajan palveluksessa.
-Kahvittelu kavereiden kanssa tai liikunta ei päiviä täyttäisi enkä oikein osaisi lähteä yksinäni Lappiin hiihtämään. Lähdemme sitten vaimon kanssa yhtä aikaa viettämään eläkepäiviä, kun sen aika on, Metsänoja naurahtaa.
Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tilastosta ilmenee, että vuoden 2023 lopussa töitä teki yli 150 000 eläkeläistä eli noin joka kymmenes.
Eläkeläisten työ on usein epäsäännöllistä ja osa-aikaista. Työstä kertynyttä uutta eläkettä on haettava erikseen.
-Minulla tunnit tasoittuvat kuukauden jaksolla. Välillä teen pidempiä päiviä useammankin ja joskus sitten voin olla kokonaan vapaalla. Tottakai työstä saatavalla lisätulolla on merkitystä ja voin lopettaessani sitten hakea myös tästä jaksosta eläkepäätöksen, Metsänoja sanoo.
Kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo Eläketurvakeskuksen tuoreessa tiedotteessa, että työskentely eläkkeen rinnalla on lisääntynyt tasaisesti jo pitkään. Osan muutoksesta selittää osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrän nousu, osan puolestaan työnteon yleistyminen vanhuuseläkkeen rinnalla.
Vuosittain osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista reilut 80 prosenttia on työskennellyt eläkkeen rinnalla. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavien työskentely on rajoitetumpaa. Vuonna 2023 heistä 10 prosenttia työskenteli eläkkeen ohella.
–Työnteko kiinnostaa myös varsin korkeassa iässä olevia suomalaisia. Vajaat 7 000 yli 80-vuotiaista eläkeläistä kävi viime vuonna töissä.
Tilastojen perusteella valtaosa vanhuuseläkkeellä olevista ei tee töitä siksi, että he olisivat siihen pienen eläkkeen vuoksi pakotettuja.
–Heidän eläkkeensä ovat muita saman ikäisiä eläkkeensaajia korkeampia. Esimerkiksi viime vuoden lopussa työskennelleillä alle 68-vuotiailla vanhuuseläkeläisillä keskieläke oli 2 100 euroa, Kannisto toteaa.
Alle 68-vuotiaat vanhuuseläkeläiset työskentelivät vuonna 2023 keskimäärin reilun kuuden kuukauden ajan. Heidän keskipalkkansa oli reilut 2 000 euroa työkuukausien aikana.
–Koko vuoden työtä tekevä alle 68-vuotias kerryttää tällä keskipalkalla uutta eläkettä noin 28 euroa vuodessa. Ja kun uuden eläkkeen ottaa maksuun, se maksetaan kuukausittain vanhan eläkkeen päälle, Kannisto laskee.
Uutta työeläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosiansioista. Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdyn työn mukaisen lisäkarttuman saa maksuun vakuuttamisvelvollisuuden pääteiässä, mutta se pitää hakea erikseen. Työkyvyttömyyseläkkeen aikana työstä kertyneen uuden eläkkeen saa maksuun aikaisintaan eläkeiässä.
–Eläkettä maksetaan takautuvasti vain kolmelta kuukaudelta, joten jos eläkkeen hakeminen viivästyy, menetys jää omaksi tappioksi, Kannisto muistuttaa.
Vakuuttamisvelvollisuuden pääteikä on myös eläkkeen kertymisen yläikäraja. Ennen vuotta 1958 syntyneillä se on 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta, ja vuonna 1962–1964 syntyneillä 70 vuotta.
Uusi vanhuuseläkehakemus kannattaa tehdä eläkettä maksavaan työeläkelaitokseen.
Pekka Mäenpää
