Karaoke rantautui Suomeen 1991, jolloin myös 18-vuotias Seidi Bergroth aloitti oman karaokeharrastuksensa, joka on kestänyt tähän päivään saakka.
– Pienenä jo käytin hyppynarua mikrofonina, kun lauloin koulun pihalla. Haaveena olikin laulajan tai sairaanhoitajan ammatti, Salossa asuva Bergroth muistelee.
Nyt kolmen vuosikymmenen jälkeen Bergroth pitelee onnellisena kultaista leijonaa merkkinä Karaokeleijona -kisan voitosta alle 55-vuotiaiden naisten sarjassa.
– Kyllähän tämä tuntuu hienolta. Tämä on ollut käden ulottuvissa jo jonkin aikaa. Pari kertaa olen näissä kisoissa tullut toiselle sijalle, vain parin pisteen erolla voittajaan, mutta nyt vihdoin sain ykkössijan, Bergroth iloitsee.
Toki voittoja on tullut muista kisoista, kuten Karaokekuningatar vuonna 1995 ja Varsinais-Suomen karaokemestaruus vuonna 2016.
Kisaaminen linkittyy Bergrothilla vahvasti hänen tavoitteeseensa karaokeharrastuksessa.
– Minä haluan haastaa itseäni, kokeilla mihin asti sitä pääsee kisoissa ja kokeilla uusia kappaleita, käyttää ääntäni monin eri tavoin. Olen elämässäni käynyt vain kolmella laulutunnilla. Se tekniikkapuoli siinä ei kiinnostanut, halusin vaan laulaa, joten laulutunnit loppuivat siihen.
Hän haluaakin rikkoa mielikuvan siitä, että karaokea lauletaan räkälöissä ja umpikännissä. Karaoke on hänestä harrastus siinä, missä muutkin. Moni tulee karaokeen vaan laulamaan, ovat ihan vesilinjalla.
– Jotkut tarvitsevat sitä rohkaisevaa alkoholia laulaakseen, mutta monet karaokea harrastavat tulevat nauttimaan esiintymisestä, Bergroth kertoo.
Hän kuitenkin sanoo karaoken kuuluvan kaikille ja onkin karaoke-emäntänä kannustava.
– Kun olen illan emäntänä, minun tehtäväni on rohkaista laulajia ja saada myös yleisö innostumaan esiintyjistä ja kannustamaan heitä.
Kotipesäkseen hän nimittää Salon Wanha mestari -pubia, jossa hän toimii pääosin karaoke-emäntänä. Siellä heille on muodostunut tiivis porukka, joka istuu karaokeiltoina tietyssä pöydässä.
– Karaoke on minusta yhteisöllinen ajanviete. Tuntuu, että yleisössä ollaan aidosti esiintyjän puolella. Karaoke-kisareissut ovat tuoneet minulle uusia samanhenkisiä ystäviä ja tuttuja ympäri Suomea.
Kun Karaokeleijona-kisan finaali oli Kuopiossa, Salon karaokeporukka lähti sinne, mukanaan “Meidän pöytä” -kyltti.
– Salossa on hyviä laulajia paljon. Siksi täältä nytkin pääsi niin iso porukka jatkoon Kuopioon. Tämä minun voittonikin oli kolmas Karaokeleijonan 1. sijoitus peräkkäin Saloon!
– Kyltti kehittyy vuosi vuodelta. Nyt tässä on jo valot ja varsi, josta voi pitää kiinni. Saa nähdä, miten se kehittyy taas ensi kisareissuun. Kuopion kisoissa Salon porukan tunnistaa helposti ja yhteishenkeämme onkin kehuttu, Bergroth hymyilee.
Myös Bergrothin oma poika, Niklas, on innostunut karaokesta ja toimii Wanhassa mestarissa karaokeisäntänä.
– Nikke aloitti heti 18-vuotiaana. Hienoja hetkiä ovat olleet ne kun isäni ja Nikke laulavat yhdessä, Bergroth muistelee.
Hän haluaisikin, että karaokemahdollisuuksia olisi enemmän kaikenikäisille.
– Tiedän, että on olemassa ihan karaokeyhdistyksiäkin.
Bergroth esiintyy myös Shady Boyz -bändissä laulajana. Kokoonpanolle tulee täyteen 10 vuotta ensi vuonna. Hän kuvailee bändin tyyliä “Paratiisista Paranoidiin”. Bändin lisäksi Bergroth keikkailee muun muassa erilaisissa juhlatilaisuuksissa.
– Karaokessa laulaminen ja kilpaileminen on ihan erilaista kuin bändikeikat. Molemmat harrastukset tukevat toisiaan. Molemmat tuovat rohkeutta ja esiintymisvarmuutta eri tavoilla. Shady Boyz nähdäänkin itsenäisyyspäivänä pub Rock Starsissa yhtenä Manofestin esiintyjäkaartista.
Seuraavana vuorossa on kuitenkin Suomen Wanha mestari -pubien välisen karaokekisan alkukarsinta tämän viikon lauantaina Salon Wanhassa Mestarissa.
Nelli Spännäri
