Kasper Korpela tuntee olevansa helsinkiläinen, vaikka asuukin Tampereella ja on kotoisin Salosta.
-Helsingissä asuin hetken ja siellä on paljon ystäviäni, nykyään käyn siellä myös usein. Vanhempanikaan eivät asu enää Salossa ja Tampereella asun vain opintojen takia.
Korpela opiskelee Nätyssä Tampereen yliopistossa näyttelijäksi. Takanaan hänellä on neljän vuoden opinnot ja jäljellä on vielä yksi vuosi ja maisterin pro gradu -tutkielma.
Opiskeluvuosiensa aikana Korpela on ehtinyt olla monessa mukana. Hän ideoi ystäviensä kanssa No shame -sarjan, jossa nuoret aikuiset setvivät asioitaan seurustelumaailmassa.
-Käsikirjoitin, tuotin ja näyttelin sarjassa. Tuotanto kesti pari vuotta. Areena.stories oli siitä hyvä alusta, että siinä oli tilaa kokeilla ja oppia sarjan tuotannossa vaadittavia asioita. Kaiken kaikkiaan se oli opettava kokemus, Korpela muistelee.
Areena.stories on Yleisradion palvelu, jossa uudet tekijät pääsevät kehittämään lyhytmuotoista kerrontaa. Teoksia julkaistaan niin Instagramissa, kuin Yle Areenassakin.
Korpela on saanut laajan opin erilaisista produktioista. Haasteeksi hän koki oman roolihahmonsa Hyvästi Mansikki -näytelmässä, joka nähtiin alkuvuodesta Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämöllä.
-Hahmoni oli keski-ikäinen, patrioottinen, konservatiivinen nainen. Minun piti löytää hahmon ydin ja miettiä omalta kohdaltani asiat, jotka koen yhtä tärkeiksi kuin hän, Korpela kuvaa.
Roolihahmon pohtiminen linkittyy hyvin Korpelan gradun aiheeseen, jossa hän pohtii oman itsensä säilyttämistä osana ammattimaista roolityötä.
Tuorein esiintyminen Korpelalta nähdään Ylen nuorten sarja Limbossa, jossa hän esiintyy sarjan toisella kaudella.
-Hain Limboon mukaan jo opiskeluiden ensimmäisenä vuonna, mutta ajatuksena oli käydä enemmänkin näyttäytymässä, sillä opinnot sitoivat alussa paljon. Jäin kuitenkin tekijöiden mieleen ja he kutsuivat minut takaisin 2. kautta varten, Korpela iloitsee.
Limbon kohderyhmä on teini-ikäiset 13-vuotiaista ylöspäin. Limbon nuori ja avoin sisältö on sellaista, mitä Korpela olisi kaivannut omassa nuoruudessaan.
-Sitä vähän kadehtii nykynuoria, mutta samalla tuntee onnea, että he saavat representaation, jota meillä ei vielä ollut.
Vaikka Korpela on Limbon tuotannossa nuorimmasta päästä, hän sanoo silti kokevansa itsensä vanhaksi.
-Sarjan dialogi on niin nopeaa ja täynnä nykyslangia, että jouduin koko ajan kysymään, mitä ilmaisut tarkoittavat. Sen siitä saa, kun ei ole TikTokissa, Korpela nauraa.
Salolaisuuden Korpela sanoo olevan jossain syvällä sisällään. Hän on nuoruudessaan näyttelyt Teatteri Provinssissa, Salon Näyttämöllä ja Salon Teatterissa. Viimeinen sysäys ammattinäyttelijän uraan oli Myrskyluodon Maija -musikaalissa mukana olo Vuohensaaren kesäteatterissa vuonna 2019.
Tulevaisuudessa Korpela haluaisi tuoda osaamistaan takaisin Saloon.
-Olen surullisena seurannut Salon teatterien tilannetta, mutta on ihana nähdä, että niiden tekeminen alkaa palata ennalleen. Haluaisin tarjota itseni kaltaisille queer-nuorille turvallisen teatteritilan ja yhteisön, jollaiseksi sen muistan omasta nuoruudestani ja nähdä teatterien nousevan jaloilleen, Korpela haaveilee.
Toisaalta haaveilu pelottaa Korpelaa, sillä maailman kriisit ovat värittäneet opiskelua, ja Suomen poliittinen ilmapiiri ei tällä hetkellä tue kulttuurialaa. Hän toivoo siinä kuitenkin tapahtuvan käännöksen lähitulevaisuudessa. Monen muun kulttuurialan toimijan tavoin Korpela kannattaa Sakset seis! -adressia, joka vastustaa hallituksen tekemiä leikkauksia kulttuuriin.
Nelli Spännäri
