Salon kulttuurikasvatussuunnitelma Nappula elää taaperovaihettaan, mutta sen positiiviset vaikutukset on jo huomattu. Suunnitelma kattaa ikäryhmät päiväkodista peruskoulun loppuun ja pyrkii tarjoamaan monipuolisen katsauksen paikalliseen kulttuuriin.
-Päiväkodeissa kiertää “Kansansaduista säveliksi” konserttimusiikki-kiertue. Kakkosluokkalaiset pääsevät näkemään teatteriesityksen kansalaisopistolle, viidesluokkalaiset vierailevat Veturitallissa ja kahdeksasluokkalaiset ovat osa Taidetestaajia, kertoo Nappulaa koordinoiva kulttuurituottaja Sini Lundgrén.
Nappula sai alkunsa lukuvuonna 2021-2022 ja sen suunnittelun pohjana toimi jo olemassa oleva kirjastojen yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa. Nyt nekin ovat osana kulttuurisuunnitelmaa.
Lundgrénin mukaan tavoite on tarjota jokaiselle ikäryhmälle kaksi kulttuuritapahtumaa lukuvuoden aikana.
-Etsimme jokaiselle alueelle paikallisia kulttuurikohteita, sillä Salo on niin iso kaupunki. Kuljetusten suunnittelussa pyritään yhdistelemään kyytejä, jos se on mahdollista. Päiväkotien kanssa pyrimme järjestämään tapahtumat paikan päällä. Koulujenkin kanssa mahdollisimman lähelle, Lundgrén kertoo.
Lundgrénin apuna suunnittelussa ovat koulujen rehtorit, päiväkotien johtajat ja päiväkotien vapaaehtoiset kulttuuriyhdyshenkilöt.
Nimenä Nappulaa ei välttämättä vielä kodeissa tunneta.
-Kyllä kodeissa varmasti tiedetään näistä retkistä, mutta niitä ei osata yhdistää kulttuurihankkeeseen.
Nyt ei vielä kunnolla osata sanoa suunnitelman vaikutuksia. Niitä voi nähdä todellisuudessa vasta sitten, kun ensimmäinen ikäluokka on käynyt läpi peruskoulutaipaleensa Nappulan aikana, Lundgren tuumii.
Kulttuurikasvatussuunnitelma pyritään sitomaan opetussuunnitelmaan, mutta tarjonnasta puuttuu esimerkiksi elokuva ja tanssi. Sisältöä kuitenkin kehitetään koko ajan ja koulut ja päiväkodit voivat kertoa mielipiteensä palautelomakkeella. Lundgrénin mukaan myös lasten toiveet kuullaan.
-Lisäsisältöä jokainen koulu tai päiväkoti voi hankkia tarjottavan perusohjelman lisäksi omakustanteisesti. Tulevaisuuden tavoitteena on koota enemmän salolaista taidekasvatusosaamista suunnitelman tueksi.
Salo on kandidaattina Unicefin lapsiystävälliseksi kunnaksi. Lundgrénin mukaan Nappula on yksi hyvä esimerkki lapsiystävällisestä toiminnasta.
Muurlan koulun rehtori Ilpo Vesterinen näkee Nappulan toimintaa käytännössä. Hän kiittää hankkeen toimivuutta.
-Kun emme ole lähellä keskustaa, on hienoa, että esityksiä pystytään järjestämään koululle. Koulun henkilökunnan ei tarvitse käyttää niin paljoa resursseja tapahtumien toteutumiseen. Hanke tuo selkeästi kulttuurin osaksi kouluarkea. Kulttuuritapahtumissa koetut aiheet siirtyvät sitten oppitunneille kirjoitustehtävien tai oppilaiden oman taiteen muodossa.
Vesterinen kiittää myös Muurlan aktiivista kotiseutuyhdistystä, joka ylläpitää kulttuurikohteita, kuten Honkalan kotiseutumuseota ja Viljo Hurmeen ateljeekotia.
Opettamista musiikin keinoin
Yhteisömuusikko Anna-Maaria Varonen on mukana Salon kulttuurikasvatussuunnitelma Nappulassa “Kansansaduista säveliksi” -sarjallaan. Hän on kiertänyt esittämässä sarjaa salolaisissa päiväkodeissa jo vuodesta 2017.
-Esitys on suunnattu esikouluikäisille ja lukuvuoden aikana kierrän Salon alueen kaikki päiväkodit. Kansansadut ovat arvokasta kulttuuriperintöä, Varonen kertoo.
Yhteistyö kaupungin kanssa alkoi kulttuurituottaja Jouko Kivirinnan kanssa ja on jatkunut nykyisen kulttuurituottaja Sini Lundgrénin kanssa.
-Iloitsen hyvästä yhteistyöstä kulttuuripalvelujen ja päiväkotien kanssa. On upeaa, että meillä Salossa kulttuuri- ja taidekasvatusta halutaan toteuttaa laadukkaasti ja monipuolisesti, myös ammattitaiteilijoiden osaamista hyödyntäen.
Esityksissä Varonen tutustuttaa lapset musiikin rytmiin, melodiaan, dynamiikkaa, ja tempoon yhdessä tekemisen kautta. Hänellä on esityksissä mukanaan itse tekemänsä huovutetut hahmot, sello ja kantele.
-Lapset lähtevät innolla mukaan tekemään. Tuokioissa hyödynnän paljon myös kaikulaulua, joka rohkaisee lapsia laulamaan.
Varosen mukaan elävä musiikki antaa erilaisen kokemuksen kuin musiikki, joka käynnistyy nappia painamalla. Omalla soitollaan hän haluaa tarjota lapsille elämyksen.
-Päiväkodissa, jossa oli vanha puulattia, lapset huomasivat tuntevansa sellosta syntyvän äänen kehossaan. Musiikin kokemus voi olla kokonaisvaltainen.
Varosen suunnittelema kokonaisuus on neliosainen ja hän vierailee sen kanssa yhdessä päiväkodissa neljänä päivänä saman viikon aikana.
-Nappulan kautta päiväkodit saavat esityksistä kolme ja sen jälkeen heillä on mahdollisuus hankkia viimeinen. Melkein poikkeuksetta, he sen tekevät.
Ensi vuonna Varoselta julkaistaan esityksen kanssa samaa nimeä kantava kirja.
Tänä lukuvuonna Varonen toteuttaa myös koulukiertueen ekaluokkalaisille suunnatulla ”Kuulolla!”-esityksellään.
-On hienoa nähdä taas lapsia, jotka osallistuivat esityksiin jo eskarivaiheessa. Nyt tarkoitus on tarjota lapsille konserttimainen kokemus, Varonen paljastaa.
Musiikin ammattiopintojen ja musiikkipedagogin koulutuksen lisäksi Varonen on erikoistunut yhteisömuusikoksi. Hän näkee musiikilla myös yhteiskunnallisen merkityksen.
-Yhdessä koettu musiikki luo yhteyttä ja lisää yhteisymmärrystä. Musiikki toimii myös monimuotoisissa päiväkotiryhmissä, sillä musiikin pystyy kokemaan ilman yhteistä kieltäkin.
Parhaiksi kiitoksiksi Varonen kokee lasten innostuneet katseet, lähtiessä saadun halauksen tai ovelta kuuluvan huikkauksen: ”Ammi, nää sun tuokiot on tosi kivoja!”
-Kävipä kerran niinkin, että päiväkotiesityksestä inspiroituneena lapsi toi oman vanhempansa ihan oikeaan konserttiin, Varonen hymyilee.
Nelli Spännäri
